Yökiitäjän pakettiautossa on lämmintä ja radio soi vaimeana taustalla. Ulkona tuulee puuskissa ja taivaalta sataa jään ja veden sekaista tihkua. Huoltoaseman kohdalla pelkääjän paikalla istuva etsivä työntekijä Vesku ja hakee katseellaan ikkunasta tuttua hahmoa, jota ei kuitenkaan näy.
– Tapaamme erään asunnottoman miehen tällä huoltoasemalla lähes joka kerta työvuorossa ollessamme. Hän istuu ja katsoo telkkaria, välillä nukkuu, Vesku kertoo.
Yökiitäjä on Vailla vakituista asuntoa ry:n (VVA) etsivän työn yksikkö, joka liikkuu kaduilla öisin auttaen ihmisiä, joita ohikulkijat eivät usein edes katso silmiin. He ovat myös Suomen ainoa öisin liikkuva etsivää asunnottomuustyötä tekevä yksikkö. Sairaanhoitajat Tumppi ja Vesku ovat toimineet työparina jo 13 vuoden ajan. He antavat haastattelun lempinimillään työnsä luonteen vuoksi.
Kohdatessaan asunnottoman ihmisen kaksikko tarkastaa hänen yleisterveydentilansa. Tarvittaessa he mittaavat verenpaineen ja -sokerin sekä arvioivat päivystyksen tarvetta. Hoidolliset toimet tehdään kevyellä varustuksella.
Tummanharmaa pakettiauto, jota kutsutaan myös batmobiiliksi, ei ole Tumpin ja Veskun mukaan ambulanssi eikä taksi, sillä he etsivät niitä ihmisiä, joilla on akuutti hätä ja avuntarve.
Yökiitäjän alkuaikoina vuonna 2006 käytössä oli tosin bussi, jossa oli jopa kahvilatoimintaa.
– Silloin oli ennenkuulumatonta, että palvelut vietiin asunnottomien luokse, Tumppi sanoo.
Tuttuja kasvoja ja läpikulkumatkalaisia
Työvuoro on alkanut iltayhdeksältä. Yleensä yökiitäjät kiertävät huoltoasemilla, asemarakennuksissa ja muissa julkisissa paikoissa, joissa he tietävät asunnottomien ihmisten oleskelevan ja lämmittelevän. Sähköpostiin ja puhelimeen kilahtaa viikoittain myös vinkkejä kaupunkilaisilta, jotka ovat huomanneet, että esimerkiksi heidän kotitalonsa kellarissa tai ullakolla majailee joku.
Tänään vinkkejä ei ole tullut. Illan reitti kulkee VVA:n tiloista Pasilasta Töölöön, pitkin Mannerheimintietä keskustaan ja Esplanadia pitkin kohti Suomenlinnan lautan odotushuonetta. Pysähdymme Kauppatorin rantaan. Lautan odotushuoneen kolme seinää on lasia, ja nopealla vilkaisulla voi todeta jo ulkopuolelta, että sisällä on vain kolme matkalaista, jotka odottavat seuraavaa lauttaa.
Ajamme takaisin Mannerheimintielle ja jäämme parkkiin kadunvarteen.
– Tässä asunnottomat bongaa helposti. Monet kulkevat usein kadunpätkää edestakaisin, Tumppi selittää.
Joskus kestää jopa vuosia, ennen kuin asunnoton ihminen on valmis juttusille heidän kanssaan. Erästä ihmistä Tumppi ja Vesku jututtivat kahden vuoden ajan, ennen kuin hän sanoi heille sanaakaan. Lopulta hän lähtikin Yökiitäjän kyydillä hätämajoitukseen, eivätkä he ole nähneet häntä sen koommin kaduilla.
”Tässä asunnottomat bongaa helposti. Monet kulkevat usein kadunpätkää edestakaisin.”
Siihen kiteytyy Yökiitäjän toiminnan ydin: se on sisäänheittopalvelu, jonka kautta asunnoton voi päästä hätämajoitukseen, löytää yökeskus Kalkkersin toiminnan tai hakeutua päiväsaikaan asuntoneuvojan puheille.
– Meidän työssämme kokee onnistumisena, kun ensikertalaisen saa hätämajoitukseen yöksi tai muuten palveluiden piiriin, Vesku kertoo.
Hätämajoitusyksikössä asunnoton kohtaa aamulla sosiaalityöntekijän ja sairaanhoitajan, jotka voivat auttaa häntä eteenpäin.
Asunnottomuus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja Helsinkiin. Vuoden 2023 marraskuussa Helsingissä oli 739 asunnotonta ihmistä. Kaikkiaan Suomessa oli viime vuonna 3 400 asunnotonta, joista 464 asui ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa.
Ajellessaan yöt uinuvan kaupungin katuja yökiitäjät kohtaavat useimpina öinä vähintään yhden, joskus kymmeniä asunnottomia. Pääkaupunkina Helsinki on läpikulkupaikka, ja suuri osa asunnottomuutta kokevista tulee ja menee. Joistain heistä on kuitenkin tullut Tumpille ja Veskulle tuttuja.
Tulemme päärautatieasemalle. Penkillä lepää rauhallisen näköisesti istuen yksi kaksikolle tuttu mies, mutta suurten kantamusten kanssa yleensä usein liikkuvaa naista ei näy, ja se herättää Yökiitäjissä kysymyksiä.
– Ei ole näkynyt muuten ainakaan pariin viikkoon, Vesku toteaa.
– Pitäisikö laittaa hänelle tekstari ja kysyä, miten menee? Tumppi miettii.
Hyvä kehitys viemäriin
Soste ry:n mukaan pienituloisten suomalaisten määrän arvellaan kasvavan tänä vuonna yli 68 000:lla edellisvuoteen verrattuna hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamien leikkausten vuoksi.
Pienituloisten määrä kasvaa maakunnista eniten juuri Uudellamaalla, missä vuokra-asunnot ovat kalliita. Hallituksen päätös myös supistaa valtion tukemaa ara-tuotantoa tulee vähentämään tulevaisuudessa kohtuullisen vuokratason asuntojen tarjontaa.
VVA:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivolan mukaan tilanne on nurinkurinen. Hänestä on selvää, että hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet eivät tue pyrkimystä poistaa asunnottomuutta.
– Hallituksen sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset tulevat hyvin todennäköisesti lisäämään asunnottomien määrää. Ei siihen tarvitse kovin kummoista matematiikkaa, Tiivola sanoo.
Häätöjen määrä on ollut nousussa jo vuodesta 2022. Tuolloin alkoi Ukrainan sota ja elinkustannukset, esimerkiksi sähkön ja ruuan hinta, nousivat.
Uutena ilmiönä VVA:lla on huomattu, että asumisneuvontaan ja Yökiitäjienkin puheille tulee työssäkäyviä ihmisiä.
– Välillä kun ollaan parkissa, jopa työssäkäyvät ihmiset tulevat juttelemaan meille ja kertovat, että he ovat asunnottomuusuhan alla, kun rahat eivät riitä. Tätä ei vielä vuosi sitten ollut, Yökiitäjän Tumppi kertoo.
Suomessa on onnistuttu vähentämään asunnottomuutta viime vuosikymmenet Euroopan mittakaavassa ennätyksellisen nopeasti asunto ensin -periaatteen ansiosta. Vuonna 1987 asunnottomana oli vielä 20 000, ja määrä on laskenut vuoteen 2022 mennessä alle 4 000:een.
Sanna Marinin hallitusohjelmassa oli kunnianhimoinen kirjaus tavoitteesta ”poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.” Petteri Orpon hallitus kirjasi ohjelmaansa asunnottomuudesta toisin kuin edeltäjänsä: asunnottomuuden poistamisen sijaan pyritään ”pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2027 mennessä”.
”Jopa työssäkäyvät ihmiset tulevat juttelemaan meille ja kertovat, että he ovat asunnottomuusuhan alla.”
Pahinta myrkkyä asunnottomuusuhan alla elävien kannalta hallitusohjelmassa ovat asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset, arvioi VVA:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen.
Jos asumistukea saavan ihmisen toimeentulo koostuu sen lisäksi toimeentulotuesta, ongelmat lähtevät helposti kasaantumaan. Kun toimeentulotuki ei riitä kattamaan elämistä, vuokrat jäävät rästiin, ja rästien kasaantuminen johtaa lopulta häätöön, Lehtonen kuvailee.
Asunnottomuuden lisääntyessä lisääntyvät myös asunnottomuuden lieveilmiöt. Suurin osa kaduilla elävistä käyttää päihteitä. Asunnottomana ollessa päihteiden käytön lopettaminen on vaikeaa tai liki mahdotonta, sillä elämäntilanne on ilman päihteitä sietämätön. Mitä pidempään asunnottomuus kestää, sitä vaikeampaa asumiseen on päästä kiinni.
– Väkivaltaa kaduilla on aina ollut. Kentällä on huomattu, että viime vuosina se on raa’istunut. Aineilla on osansa, Helsingissä on paljon esimerkiksi amfetamiinin käyttöä, Tumppi kertoo.
– Kun niiden ihmisten määrä lisääntyy, jotka ovat asunnottomana, niin ei meidän sisäinen turvallisuutemmekaan, josta erityisesti perussuomalaiset ovat paljon puhuneet, pysy kasassa, Sanna Tiivola toteaa.
VVA:n rahoitus voi joutua leikkuriin
Sosiaali- ja terveysjärjestöille vuosittain myönnettävää STEA-rahoitusta saatetaan vähentää vuodesta 2027 alkaen yli neljänneksellä eli sadan miljoonan euron verran. Muutos johtuu siitä, että Veikkauksen rahapelituottoja ei jatkossa enää ohjata sote-alan järjestöille, vaan kansalaisjärjestöjen toiminta rahoitetaan valtion budjetista.
Jos Stea-rahoitusten leikkaukset toteutetaan juustohöylämallilla, eikä Veikkauksen tuloja kompensoida muulla tavalla, tulevat leikkaukset Sanna Tiivolan mukaan vaikuttamaan merkittävästi VVA:n toimintaan. Päätöksiä leikkausten kohdentamisesta eri järjestöille tai Veikkauksen tulot korvaavasta rahapotista ei ole vielä tehty.
Toteutuessaan leikkaukset tarkoittaisivat Tiivolan mukaan todennäköisesti sitä, että aukioloaikoja tullaan supistamaan ja työntekijöitä irtisanotaan tai määräaikaisuuksia ei jatketa.
Rahoitukseen kohdistettava leikkaus huolestuttaa Tumppia ja Veskua.
– Sitä ei tiedä, mitä meille tulee käymään. VVA:lla on pitkä ja hyvä historia. Pitää toivoa, että se huomioidaan, Vesku sanoo.
Yökiitäjät työskentelevät 15 yötä kuukaudessa, mutta he toivovat, että etsivää työtä olisi mahdollista tehdä joka yö.
Asunnottomien päiväkeskuspalvelut ovat heikentyneet siirryttyään hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023. Sininauhasäätiön mukaan päiväkeskuksissa on aiempaa vähemmän mahdollisuuksia perusasioihin, kuten suihkuun, vaatteiden pesuun ja lepoon.
Kirsikkana hallituksen leikkauskakun huipulla lepää päätös leikata myös asumisneuvontaan ohjatusta määrärahasta puolet pois.
– Suomi ei pyörisi ilman kolmatta sektoria, Tumppi sanoo.
Artikkeli on kirjoitettu ennen hallituksen kehysriihen päätöksiä.
uutiskirje 
