Kesäkuun eurovaalit ja EU-maiden muuttuva poliittinen ilmasto viittaavat siihen, että Euroopassa nähdään jälleen ideologinen siirtymä laitaoikeistolaiseen suuntaan. Näin arvioidaan tänään julkistetussa NATOpoli-katsauksessa, joka kartoittaa suomalaisten odotuksia turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suhteen vuoden 2024 eurovaaleissa.
Katsauksen mukaan EU-maiden sisällä tapahtuva ideologinen siirtymä saattaa heijastua laajemmin myös unionin kykyyn vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se voi tarkoittaa yhtäältä kyvyttömyyttä löytää yhteistä ulkopoliittista linjaa ja toisaalta asteittaista muutosta EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa asemoitumisessa.
Katsauksessa arvioidaankin, että kesäkuussa käytävissä eurovaaleissa puntaroidaankin osin myös eurooppalaisen turvallisuus- ja ulkopolitiikan johtajuutta. Ne muun muassa näyttävät, mikä rooli siinä on EU:n suurilla mailla ja perinteisellä Saksan ja Ranskan akselilla, miten Puolan entistä vahvempi rooli tulee näkymään EU-tasolla ja mikä on muiden suurten ja pienten jäsenmaiden kyky vaikuttaa EU:n turvallisuutta ja puolustusta koskeviin linjauksiin ja voidaanko enemmän päätösvaltaa antaa yhteisille instituutioille tai tehdä päätöksiä määräenemmistöllä?
Kansalaisilla on monenlaisia turvallisuustarpeita ja EU:lla koetaan olevan rooli niihin vastaamisessa.
Ukrainan sota muutti tilannetta
Katsaus tähdentää sitä, että Euroopan unionilla on perinteisesti ollut varsin rajallinen rooli sotilaallisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja tarve koordinoida EU:n yhteinen vastaus on kuitenkin muuttanut unionin turvallisuuspoliittista toimijuutta.
Katsauksessa todetaan, että jäsenmaiden yhteinen tuki on helpottanut sen tehokasta kohdentamista ja mahdollistaa EU-jäsenyyden kannalta tärkeiden Ukrainan institutionaalista kehitystä koskevien ehtojen tehokkaan asettamisen.
Se huomauttaa, että EU-instituutioiden Ukraina-tuesta merkittävä osa on yhteisvelkaa. Siihen ei käytetä EU:n budjettia, jossa turvallisuuteen ja puolustukseen suunnattujen varojen osuus on pieni.
Naton kannatus entisellään
Naton kannatus on katsauksen mukaan säilynyt samalla tasolla kuin edellisissä mittauksissa. Samoin kuin aikaisemmin, asennoituminen Natoon erottelee suomalaisia myös poliittisen kannan mukaisesti.
Kokoomuksen äänestäjistä kaikki tukevat nyt Suomen Nato-jäsenyyttä. Kannatus on hyvin korkeaa myös RKP:n äänestäjillä (92 prosenttia). Sen sijaan hallituskumppaneista perussuomalaisten (79 prosenttia) ja kristillisdemokraattien äänestäjien (73 prosenttia)suhtautuminen on selvästi kriittisempää.
Oppositiopuolueista vasemmistoliiton äänestäjistä jäsenyyden kannalla on edelleen alle kaksi kolmasosaa, kun taas sekä keskustan että SDP:n äänestäjät ovat erittäin Nato-myönteisiä. Suurten puolueiden äänestäjien Nato-kannatus on pysynyt korkealla tasolla.
Naton omassa tuoreimmassa vuoden 2023 marras-joulukuussa toteutetussa kyselyssä puolustusliiton kannatus oli laskenut hivenen verrattuna vuoden takaiseen kyselyyn, joka osoitti mittaushistorian korkeimpia kannatuslukuja. Keskimäärin 66 prosenttia jäsenmaiden kansalaisista äänestäisi Natossa säilymisen puolesta, 12 prosenttia eron puolesta ja 22 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Suomi sijoittui heti liityttyään jäsenmaiden kärkipäähän kansalaisten suhtautumisessa puolustusliittoon. Uusissa jäsenmaissa asennoituminen Natoon on ollut yleensäkin keskimäärin myönteisempää kuin vanhoissa jäsenmaissa.
Nato EU:ta suositumpi
Suomen EU-jäsenyyden kannatus sen sijaan on alhaisempaa kuin Nato-jäsenyyden kannatus. Kanntus on jopa lähes kymmenen prosenttiyksikköä Nato-jäsenyyden kannatusta matalampaa. Suhtautuminen integraatioon on myös osin voimakkaasti eri puolueiden äänestäjiä jakava kysymys.
Äänestäjät jakautuvat puolueittain selkeästi kahteen ryhmään eli unionin kannattajiin (kokoomus, SDP, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP) ja vastustajiin (perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, Liike Nyt ja pienpuolueet).
Katsauksen tekijät toteavat katsauksen pääviestin olevan se, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on suomalaisille tärkeää.
– Samojen vastaajien sitouttaminen puolen vuoden välein toteutettavaan tiedonkeruuseemme on ollut vaivatonta ja vastaajilla on yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin pääsääntöisesti kanta muodostettuna, mikä näkyy ”en osaa sanoa” -vaihtoehdon varsin matalana osuutena, he toteavat.
– Kansalaisilla on monenlaisia turvallisuustarpeita ja EU:lla koetaan olevan rooli niihin vastaamisessa. EU:n pyrkimys perustella merkityksensä yhä vahvemmin turvallisuuden tuottajana saa ilmeistä vastakaikua suomalaisilta ja myös unioniin kriittisesti suhtautuvat äänestäjät tunnistavat tämän tehtäväkentän mielekkyyden.
Kolmas katsaus
Katsaus tarkastelee suomalaisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisia näkemyksiä ja on osa Koneen Säätiön rahoittamaa ”Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus” (NATOpoll) -tutkimushanketta, jossa samoja vastaajia haastatellaan puolen vuoden välein ja verrataan heidän näkemystensä kehittymistä.
Katsaus on sarjassaan kolmas ja sen aineisto on kerätty 18.–24. huhtikuuta. Kyselyyn vastasi nyt alkuperäisestä joukosta 1 654 suomalaista eli 57 prosenttia alkuperäisistä vastaajista.
Katsauksen ovat tehneet Hanna Wass, SM Amadae, Juhana Aunesluoma, Tuomas Forsberg, Mika Hentunen, Ilmari Käihkö, Julius Lehtinen, Iro Särkkä, Janne Tukiainen, Leo Valkama, Vesa Vihriälä, Johanna Vuorelma ja Albert Weckman.
lehti 