SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kuvaa vallitsevaa keskustelua julkisesta taloudesta tylsäksi, mutta huomauttaa, että tylsä on Suomen julkisen talouden tilakin.
– Julkisen talouden tilanne on oikeasti vaikea, mutta kyse on pitkän aikavälin ongelmasta eikä akuutista kassakriisistä. On luontevaa, että nyt keskustellaan siitä, millä keinoilla julkista taloutta vahvistetaan, Kaukoranta pohtii.
Hänen mukaansa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen diagnoosi julkisen talouden ongelmista on oikea, mutta lääkkeet sen hoitamiseen ovat vääriä. Kaukoranta puhui aiheesta SAK:n Työmarkkinaseminaarissa tiistaina.
SAK:n pääekonomistin mukaan hallituksen talouslääkkeet vievät Suomea väärään suuntaan.
– Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät niitä kuitenkaan saa, Kaukoranta velmuili puheenvuorossaan.
Hallituksen talouslääkkeiden haittavaikutuksia ovat SAK:n mukaan muun muassa nouseva työttömyys, kasvavat tuloerot ja heikentyvä luottamus julkisiin palveluihin.
Ilkka Kaukorannan mukaan julkisen talouden tilanteella perustellaan asioita, joilla ei ole mitään tekemistä julkisen talouden kanssa.
– Hallituksen erilaiset työmarkkinareformit tai työlainsäädännön heikennykset eivät vahvista julkista taloutta, mutta niitä silti perustellaan sillä. On tietysti pitkälti ideologinen valinta, millaisilla menoleikkauksilla ja veromuutoksilla julkista taloutta vahvistetaan, hän kertoo KU:lle.
Kasvu tulee kyllä, mutta milloin?
Hallituksen poliitikot ovat toistaneet viestiä siitä, että kun julkista taloutta ollaan tarpeeksi tasapainotettu, lähtee talous kasvuun ja työllisyyskin kohenee. Kaukorannan mielestä tässä on perää, mutta kritisoi hallituksen johtopäätöksiä.
– Siinä mielessä hallitus on varmasti oikeassa, että kyllä se kasvu lopulta tulee. Samaan aikaan on selvää, että hallituksen monet toimet syventävät taantumaa ja kasvattavat työttömyyttä lyhyellä aikavälillä. Tuntuu, että hallituksella ei ole oikein edes kiinnostusta yrittää vaikuttaa suhdanteisiin, Kaukoranta toteaa.
Hallituksessa on hänen mukaansa tehty valinta, jonka mukaan talouspolitiikan painopiste on yksinomaan pitkän aikavälin vaikutuksissa.
– Lyhyestä aikavälistä ei kanneta huolta, IIkka Kaukoranta sanoo.
”Jos suhdanne heikkenee, on hallituksella painetta tehdä lisää leikkauksia.”
Hänen mukaansa hallitus keskittyy liikaa julkisen talouden tasapainoon, eikä tee tarpeeksi suhdanteita tasaavaa politiikkaa.
– Hallituksen itse itselleen asettamat talouspolitiikan ohjenuorat johtavat entistä myötäsyklisempään talouspolitiikkaan. Jos suhdanne heikkenee, on hallituksella painetta tehdä lisää leikkauksia, Kaukoranta kertoo.
Viimeisimpien työllisyyslukujen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa.
Ilkka Kaukoranta arvioi, että pitkäaikaistyöttömyys voi muuttua rakenteelliseksi, ja työttömyyden pitkittyessä työllistyminen vaikeutuu.
– Siksi työllisyyspolitiikka on myös rakennepolitiikkaa. Suhdanteiden tasauksella on vaikutuksia tässä ja nyt, mutta myös pidemmällä aikavälillä, hän sanoo.
Suhdanteita tasaava finanssipolitiikka on SAK:n pääekonomistin mukaan yksi keino saada vähennettyä pitkäaikaistyöttömyyttä. Toinen on työvoimapolitiikka.
– Siellä on erilaisia täsmäkeinoja, kuten esimerkiksi vuorotteluvapaa. Se oli järjestelmä, joka mahdollisti työttömyyden katkaisemisen. Samantyylisesti kunnilla on ollut velvoitteita työllistää ikääntyneitä. Hallitus on kuitenkin leikannut nämä työkalut pakistaan, mikä varmasti vaikeuttaa työttömien työllistymistä.
lehti 