Vesi on meidän -kansalaisaloite veden yksityistämisen estämiseksi sai syyskuussa 2021 eduskunnan täyden tuen. Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo paheksuu sitä, että nyt pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus on viemässä aloitetta lakiin tavalla, joka ohittaa noin 90 000 ihmisen allekirjoittaman kansalaisaloitteen tarkoituksen ja eduskunnan yksimielisen tahtotilan.
Eduskunnan maa ja metsätalousvaliokunta teki aloitteesta yksimielisen mietinnön, joka hyväksyttiin eduskunnassa syyskuussa 2021. On harvinaista, että kansalasialoite pitkälti sellaisenaan hyväksytään eduskunnassa.
– Hallituspuolueiden edustajat yrittävät väittää, että he parantavat nykytilaa, mutta tosiasiallisesti he betonoivat lakiin sen, että jatkossa jopa 49,9 prosentin myyminen olisi mahdollista, Honkasalo huomauttaa.
Aloite hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti.
Kunnat voisivat myydä ison osan
Nyt hallitus esittää vesihuoltolain uudistamista koskevassa lakiluonnoksessa, että kunnat saisivat myydä alle puolet vesihuoltolaitoksesta. Kuntapäättäjät päättäisivät, myydäänkö osuuksia.
– Tässä ei nyt kokoomuksen spinnaaminen auta. Orpon hallituksen on huolehdittava siitä, että he estävät veden yksityistämisen kunnolla sen sijaan, että he mahdollistavat niin sanotun Tallinnan-mallin, joka on johtanut siihen, että ulkomaiset sijoittajat ovat päässeet rahastamaan vedellä, Honkasalo jatkaa.
– Vesihuollon pitäminen julkisessa omistuksessa on mitä suurimmissa määrin myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys. Geopoliittisesti herkkänä globaalina aikana kysymys yhteiskunnan perustoimintaedellytyksiin kuuluvasta vesihuollosta on vain ajankohtaistunut.
Vasemmistoliiton piiristä lähtöisin
Kansalaisaloitteen takana oli vasemmistolaisia paikallispoliitikkoja eri puolilta Suomea: Joona Mielonen Kotkasta, Olli Kohonen ja Hilkka Haaga Oulusta, Heidi Hietalahti Vantaalta, Vesa Takaluoma (entinen Plath) Helsingistä, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä sekä Joona Mielonen Kotkasta.
Kansalaisaloite lähti alun perin liikkeelle vuonna 2020, kun Jyväskylän kaupunki halusi selvittää noin 30-40 prosentin vähemmistöosuuden myymistä vesi- ja energiayhtiöstään. Kovan julkisen paineen vuoksi Jyväskylässä luovuttiin aikeista.
Syyskuussa 2021 aloitteesta tuli ensimmäinen kansalaisaloite, joka sai eduskunnalta yksimielisen hyväksynnän. Tuolloin kaikkien eduskuntaryhmien kansanedustajat puhuivat eduskunnassa kansalaisaloitteen hyväksymisen puolesta.
Yksityisten investoijien etu edellä
Honkasalo muistuttaa lisäksi siitä, on olemassa riski, että veronmaksajien rahoilla päädytään kattamaan yksityisten investoijien tuottoja.
– Kuten pääministeri Orpo on itsekin todennut jo vuonna 2020, Suomen pohjavedet ovat kansallisomaisuutta ja osa strategista omistusta. Ne on yksityistämisen sijaan syytä pitää julkisessa omistuksessa, Honkasalo toteaa.
Hän huomauttaa, että nyt Orpon hallitus ei ole turvaamassa vesihuollon täyttä julkista omistusta, vaan ainoastaan enemmistöomistuksen.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajilla on oikeus vaatia yhtiön hallitusta maksimoimaan toiminnassaan osakkeenomistajien edun, Honkasalo painottaa.
– Osakeyhtiömuotoisilla vesihuoltolaitoksilla on omistuksen hajaantuessa vaarana päätyä yksityisen omistajan määräysvallan alle, jos sen omistusosuus on lain salliman maksimin lähellä.
Aloitteen hengen vastaista
Aloitteen vastuuhenkilöt totesivat Helsingin Sanomissa sunnuntaina, että hallituksen lakiluonnos ei riittävästi estä Suomen vesi-infrastruktuurin päätymistä sijoittajien käsiin.
He tulkitsevat, että ulkopuoliset sijoittajat voisivat ostaa vesilaitoksesta 49 prosenttia.
– Meidän mielestämme se ei ole aloitteen hengen mukaista. Tämä yllättää, koska aloite hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti ja se sai hyvät lausunnot eduskuntapuolueilta,
Joona Mielonen sanoi lehdessä.
uutiskirje 