Somalimaassa järjestetään 13. marraskuuta presidentinvaalit, joissa on kolme ehdokasta: istuva presidentti Muse Bihi ja kaksi suomalaista, Sdp:ssä aikoinaan vaikuttanut Faisal Ali Warabe Espoon Leppävaarasta sekä vantaalainen Abdirahman Irro. Samat herrat olivat ehdokkaina myös edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2017.
Somalimaassa ei järjestetä kannatuskyselyjä, mutta monien näppituntuman mukaan Abdirahman Irro vaikuttaisi olevan vaalien ennakkosuosikki.
68-vuotias Irro on Somalimaan parlamentin suurimman puolueen Waddanin perustaja ja entinen puheenjohtaja. Waddani tarkoittaa patrioottia. Puolue kannattaa maksuttomia terveyspalveluja kaikille ja haluaa hajauttaa päätösvaltaa pääkaupungin ulkopuolelle.
Naapurien sapelinkalistelusta huolimatta Somalimaa aikoo jatkossakin ilmeisesti edistää yhteishanketta Etiopian kanssa.
Somalimaassa ihmiset äänestävät vaaleissa pitkälti klaaninsa mukaan. Monet isaak-klaaniperheen pienemmät klaanit ovat tällä kertaa asettuneet Irron taakse.
Presidentti Muse Bihi kuuluu myös isaakeihin mutta on epäsuosittu oman vaikutusvaltaisen Saad Musse -klaaninsa ulkopuolella.
Istuva presidentti on keskittänyt valtaa itselleen, vanginnut toimittajia ja lähettänyt sotilaat tukahduttamaan mielenosoituksia – sillä seurauksella, että Somalimaan itäiset maakunnat ryhtyivät viime vuonna aseelliseen kapinaan ja ilmoittivat eroavansa Somalimaasta ja liittyvänsä takaisin Somaliaan.
Irro haluaisi vielä neuvotella itäisten maakuntien kanssa niiden tulevaisuudesta.
Abdirahman Irro on entinen diplomaatti. Hän toimi virkaatekevänä suurlähettiläänä Somalian Moskovan-edustustossa vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi.
Samaan aikaan hajosi myös Somalia. Sisällissodassa raunioiksi pommitettu pohjoinen Somalimaa julistautui itsenäiseksi. Alue oli entinen Britannian siirtomaa, kun muut nykyisen Somalian alueet olivat Italian hallinnon alla.
Irron perhe haki turvapaikkaa Suomesta. Irro jäi Moskovaan auttamaan tuhansia Venäjällä olleita somalialaisia, joista osa oli opiskellut Neuvostoliitossa ja osa oli juuri paennut Somalian sodan keskeltä viimeisillä Mogadishusta lähteneillä Aeroflotin lennoilla.
Vuonna 1996 Irro muutti lopulta perheensä luo Vantaan Länsimäkeen ja sai myöhemmin Suomen kansalaisuuden. Hän oli aktiivinen Suomessa asuvien somalimaalaisten yhdistyksessä. Järjestön puheenjohtajana toimi tuolloin Faisal Ali Warabe, joka on nyt Irron lailla ehdokkaana Somalimaan presidentiksi.
Kuuden miljoonan asukkaan Somalimaa on harvinainen kolkka autoritaaristen johtajien ja sisällissotien riivaamassa Afrikan sarvessa. Somalimaassa on toimiva hallinto, säännöllisesti pidetyt demokraattiset vaalit, oma armeija, tuomioistuimet, valuutta ja passit. Pääkaupungin Hargeisan kaduilla voi kulkea vapaasti joutumatta pelkäämään pommi-iskuja.
Somalimaa on kuitenkin vain näennäisesti itsenäinen, sillä mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.
Somalia pitää Somalimaata yhä pohjoisena maakuntanaan, vaikka Somalian viranomaisilla ei ole ollut 33 vuoteen mitään asiaa Somalimaahan. Myös länsimaat haluavat, että Somalimaa palaisi vielä osaksi Somaliaa.
Ilman itsenäisyyttä Somalimaa ei saa lainoja ja investointeja ulkomailta. Talous pysyy pystyssä ulkomailla asuvien somalimaalaisten rahalähetyksillä, ja liike-elämää ja hallintoa pyörittävät paluumuuttajat, monet heistä Britanniasta ja Pohjoismaista.
Tämän vuoden alussa näytti hetken aikaa siltä, että Somalimaan itsenäisyys ottaisi tuulta alleen.
Uudenvuodenpäivänä presidentti Muse Bihi ilmoitti, että Somalimaa ja Etiopia olivat solmineet aiesopimuksen, jonka mukaan Somalimaa vuokraa Etiopialle Adeninlahden rannikolta 20 kilometrin mittaisen kaistaleen, jolle Etiopia rakentaa sataman ja laivastotukikohdan, ja vastapalveluksena Etiopia lupaa tunnustaa Somalimaan itsenäisyyden.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed oli aiemmin todennut, että Etiopia aikoo hankkia pääsyn merelle tavalla tai toisella, vaikka voimatoimin.
Suunnitelma ei ollut aivan uusi. Somalimaa sopi Arabiemiraattien kanssa vuonna 2017 sotilastukikohdan rakentamisesta Berberan sataman kupeeseen. Dubain satamayhtiö DP World on jo modernisoinut konttisataman ja luvannut rakentaa uuden maantien Somalimaan halki Etiopian rajalle.
Puheet Etiopian tukikohdasta Somalimaan rannikolla riittivät käynnistämään uuden geopoliittisen kriisin. Somalia uhkasi Etiopiaa sodalla ja käski Etiopiaa vetämään rauhanturvaajansa pois maasta. Osana Afrikan unionin rauhanturvaoperaatiota Somaliassa on noin 10 000 sotilasta Etiopiasta suojelemassa maaseudun kaupunkeja ääriliike Al-Shabaabin hyökkäyksiltä.
Somalian presidentti pyysi apua Egyptin diktaattorilta Abdel Fattah al-Sisiltä. Egypti toimitti Somaliaan kenttätykkejä, ilmatorjunta-aseita ja panssaroituja ajoneuvoja. Somalia ilmoitti, että Etiopian joukot korvataan egyptiläisillä sotilailla.
Etiopian ja Egyptin suhteet ovat jo ennestään jännitteiset. Egypti vastustaa Etiopiaan rakennettua suurpatoa, koska pelkää padon vaikuttavan veden määrään Niilin alajuoksulla.
Naapurien sapelinkalistelusta huolimatta Somalimaa aikoo jatkossakin ilmeisesti edistää yhteishanketta Etiopian kanssa, oli presidenttinä sitten Muse Bihi tai Abdirahman Irro. Somalimaan johtaville poliitikoille itsenäisyyden tunnustaminen on ensisijainen tavoite. Jos Etiopia tunnustaa Somalimaan itsenäiseksi valtioksi, muut maat Afrikassa ja Aasiassa voisivat seurata perässä.
uutiskirje 
