Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaatii pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtamaa oikeistohallitusta reagoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiin ja turvaamaan riittävän rahoituksen julkisille palveluille. Eduskunta keskustelee tänään sosiaali- ja terveyspalveluita koskevasta välikysymyksestä.
Koskelan mukaan hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen ei tule onnistumaan nyt vaaditussa ajassa, ja siksi alijäämien kattamisvelvoitetta tulisi hänen mielestään pidentää. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen arvion mukaan tavoitteessa pysyminen edellyttäisi sitä, että 40 prosenttia henkilöstöstä irtisanottaisiin.
– Hallitus tietää itsekin, että asetetut vaatimukset eivät tule toteutumaan. Kun pääministeri Orpo edelleen kieltäytyy lisäajan antamisesta, hän pettää sekä itseään että muita, Koskela sanoo.
”Hallitus tietää itsekin, että asetetut vaatimukset eivät tule toteutumaan.”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdotti jo lauantaina Sote-rahoituslain osalta, että alijäämän kattamisvelvoitetta pidennetään neljään vuoteen ja antaisi hyvinvointialueille verotusoikeuden.
Ehdotukset sisältyivät ryhmän julkaisemaan viiden viiden kohdan korjauslistassa sosiaali- ja terveydenhuollon pelastamiseksi.
Lain mukaan hyvinvointialueiden tulisi nyt kattaa aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä, minkä on arvioitu olevan mahdotonta, kun kuluvan vuoden alijäämän arvioidaan kasvavan 1,42 miljardiin euroon. Se on lähes 600 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä alueet arvioivat talousarvioissaan.
Terveysjäteille riittää rahaa
Koskela muistuttaa pääministeri Orpon luvanneen vielä kesällä 2023, etteivät hallitusohjelman sote-kirjaukset tarkoita palvelujen karsimista, vaan sitä, että “asioita tehdään paremmin.”
– Viimeistään nyt on aika katsoa, mitä se “paremmin tekeminen” tarkoittaa. Pelkästään Uudellamaalla HUS on vähentämässä 800 työntekijää, perusterveydenhuollon hoitotakuuta venytetään kolmeen kuukauteen, sairaaloista, vanhuspalveluista ja lastensuojelusta leikataan, Koskela sanoo.
Hän muistuttaa taas kerran hallituksen 500 miljoonalla eurolla korottamista kelakorvauksista, jotka valuvat yksityisille terveysfirmoille.
– On äärimmäisen epärehellisiä sanoa, ettei leikkauksille ole vaihtoehtoa, kun samaan aikaan terveysjättien kasvaviin voittoihin kylvetään holtittomasti verorahoja. Tämä on röyhkeää kaverikapitalismia, jota tehdään suomalaisten terveyden ja veronmaksajien kustannuksella.
Vasemmistoliitto on vaatinut hallitusta perumaan Kela-korvausten korotukset ja kohdentamaan rahat perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämiseen ja omalääkärimallin kehittämiseen. Koskelan mukaan hallituksen tulisi puuttua myös vuokratyövoiman ja ostopalveluiden kustannuksiin sekä terveysmarkkinoiden keskittymiseen.
– Nykyinen kehityssuunta, jossa terveysjättien hinnoitteluvalta kasvaa ja julkisen sektorin palvelutuotantoa ajetaan alas, on täysin kestämätön sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Nyt on ihan viimeinen hetki ymmärtää, että kyse on suomalaisten hengestä ja terveydestä, Koskela sanoo.
Korjauslista lauantailta
Koskelan nyt esittämät vaatimukset sisältyvät vasemmistoliiton eduskuntaryhmän lauantaina julkistamaan viiden kohdan korjauslistaan. Siinä eduskuntaryhmä muun muassa rajaisi terveysjättien valtaa sääntelemällä ostopalveluiden hankintaa, kieltämällä voitontavoittelun lastensuojelun sijaishuollossa, vahvistamalla julkisen sektorin omaa palvelutuotantoa ja puuttumalla terveysmarkkinoiden keskittymiseen.
Vasemmistoliiton kansanedustajan Laura Meriluodon lakialoitteen mukaisesti kilpailuviranomaisille annettaisiin otto-oikeus, jonka kautta voidaan rajoittaa kilpailulle haitallisia yrityskauppoja.
Lisäksi ryhmä vaatii perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämistä 7 vuorokauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta. Orpon hallitus on pidentämässä sitä jopa 3 kuukauteen. Samalla tulisi rakentaa omalääkäri- ja omahoitaja-mallia, jolla turvataan hoidon jatkuvuus.
– Kun ihmiset pääsevät viikossa omalle lääkärille ja sote-ammattilaiset tuntevat potilaansa, hoidon laatu paranee, sairastavuus vähenee ja pitkällä aikavälillä saavutetaan myös kustannussäästöjä kun kalliimpien erikoissairaanhoidon palveluiden kuormitus kevenee, Koskela sanoi tuolloin.
Hän varoitti verorahojen työntämisestä bisnekseen.
– Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden alasajo uhkaa johtaa kierteeseen, jossa keskittyvä terveysbisnes ahmii yhä suuremman osan verorahoista samalla, kun hoitoonpääsy ja palveluiden laatu heikkenee, Koskela sanoi.
– Siksi vaadimme hallitusta myös perääntymään saunan lauteilla sovitusta 100 miljoonan euron leikkauksesta sosiaalipalveluihin.
Työvoimapulaan voi vastata
Työvoimapulaan vastaamiseksi vasemmistoliitto palauttaisi aikuiskoulutustuen, kehittäisi ammatinharjoittajamallia ja vahvistaisi hyvinvointialueiden työnantajapolitiikkaa.
– Oikeistohallitus perustelee palveluiden heikentämistä sillä, että rahaa ja henkilöstöä ei ole. Samaan aikaan hallitus jakaa rahaa terveysjäteille, katsoo toimettomana sivusta kun ostopalveluiden ja vuokratyövoiman kulut kasvavat ja pahentaa työvoimapulaa omilla toimillaan, Koskela sanoo.
– Meidän mielestämme sote-palveluiden rahoitusta on välttämätöntä lisätä, mutta myös olemassa olevia rahoja pitäisi käyttää huomattavasti järkevämmin.
lehti 