Öljyvaltio Azerbaidzhanin pääkaupungissa Bakussa järjestetty ilmastokokous oli päättyä täydelliseen katastrofiin eli kaatua ilman sopua. Lopulta osallistujamaat saivat hyväksyttyä laihaksi kuvaillun sovun.
Sovun mukaan kehittyneet maat tukevan vuoteen 2035 mennessä kehittyviä maita ainakin 300 miljardilla dollarilla eli noin 288 miljardilla eurolla vuodessa. Tiedotusvälineiden mukaan sopuun ei olla kovin tyytyväisiä sen enempää kehittyvissä kuin kehittyneissä maissa.
– Lopputulos on sopuineenkin katastrofaalinen ilmastotoimien kannalta. Valtaapitävät eivät kanna vastuuta, ja tästä kärsivät tavalliset ihmiset ympäri maailmaa, tiivistää vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä lopputuloksen KU:lle.
Kivelän mukaan alusta asti näytti selvältä, että Bakun ilmastokokous on eräänlainen välikokous. Hän kuvailee kokousta osin myös farssiksi, kun puheenjohtajamaa oli öljyvaltio.
– Vaikea on olla kokematta jälleen kerran pettymystä siitä, miten hitaasti asiat etenevät.
Samalla Kivelä huomauttaa, että harvalla maalla on hurraamista ilmastopolitiikan suhteen. Tahtotila on kateissa.
– Tämä sama on näkynyt Euroopassakin. On hirveä taistelu siitä, että ilmastoasiat pysyisivät prioriteettilistalla. Nyt monet akuutimmaksi koetut asiat jyräävät, sen näkee monissa kansainvälisissä yhteyksissä.
Ilmastokokouksissa yksi suurin kiista on maksajien roolista. Kehityksellään usein mahtaileva Kiina haluaa ilmastopuolella pysyä kehittyvänä maana, jotta sen ei tarvitse olla maksajien puolella.
– Samaan aikaan ei voi muistuttamatta Suomen tilanteesta. Hallitus leikkasi todella rajusti kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Jos me toimimme näin, miten voimme vaatia muilta mailta minkäänlaista kunnianhimon tasoa.
Ilmastotoimien hintalappua kauhisteleville Kivelä antaa vertauksen fossiiliteollisuuden tuista.
– Ilmastotoimien tarve on tuhannen miljardin luokkaa. Jos se tuntuu isolta, fossiilitukiin laitetaan maailmanlaajuisesti vuosittain 7 000 miljardia.
Kulutettu aika
Siinä missä ilmastopolitiikan välttämättömyys on kadonnut monen poliitikon puheesta, on tilalle tullut vaatimus nopeista ja isoista panostuksista aseisiin. Kärjistäen ajatus on, että ilmastotoimista voidaan pitää taukoa, ja miljardit laittaa aseisiin.
– Tämä on yhtä lailla välttämättömyys. Ei meillä ole liikkumatilaa. Ehkä olisi, jos toimet olisi ajoitettu ajoissa.
– Olemme kuluttaneet ajan. Olemme antaneet suuryritysten mellastaa vuosikymmeniä, ja nyt liikkumatilaa ei enää ole. Aikaikkuna pienenee koko ajan, Kivelä huomauttaa.
Ensi vuonna ilmastokokous järjestetään Brasiliassa. Nyt odotukset sitä kohtaan ovat nousseet huomattavasti. Vaikka politiikassa vallitsee apatia, on se vain yksi ilmapuntari, Kivelä sanoo.
– Meillä on eri suuntiin meneviä kehityskulkuja samanaikaisesti. Totta kai on paljon politiikan ulkopuolella tapahtuvaa. On valtava määrä kansalaisliikkeitä, jotka eivät ole luovuttaneet.
Juttua korjattu 26.11.2024 klo 9.14. Jutussa oli aiemmin väärin Kivelän sitaatti ilmastotoimien rahatarpeesta.
lehti 