KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomen Yrittäjät teki jäsenyrityksilleen karhunpalveluksen, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Lehtonen – ”Kun tämä valkenee, voi ilakointi jäädä kohtalaisen lyhyeen”

Työmarkkinakentällä on tällä hetkellä aivan liikaa ideologista ja poliittista vahtimista – ei niinkään työmarkkinoiden hoitamista, Turja Lehtonen toteaa.

Työmarkkinakentällä on tällä hetkellä aivan liikaa ideologista ja poliittista vahtimista – ei niinkään työmarkkinoiden hoitamista, Turja Lehtonen toteaa. Kuva: Emma Grönqvist

Hallituksen läpiajamassa paikallisen sopimisen mallissa suurimpia voittajia ovat ulkomaalaiset, Suomessa toimivat yritykset, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. Hän puhuu KU:n haastettelussa myös käynnissä olevasta palkkakierroksesta.

Jussi Virkkunen
19.12.2024 7.00

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, hallituksen vientimalliksi ristitty laki hyväksyttiin tällä viikolla eduskunnassa. Teollisuusliitto ja muu ay-liike on kritisoinut sitä paljon. Miten kommentoit asiaa nyt?

Meitä on usein syytetty siitä, että SAK:lainen liike ei suostunut pysymään neuvottelupöydässä. Kertaan vielä sen, että sellaisessa pöydässä ei kannata pysyä, missä ratkaisut on tehty etukäteen. Todellista vaikutusvaltaa siihen ei ollut.

Meillä on ollut vientimalli viimeiset 20 vuotta ellei pitempäänkin. Palkankorotustaso ja siihen liittyvät asia on enemmän tai vähemmän määritelty meidän ja meitä edeltäneiden organisaatioiden kanssa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vientimallin huonoin puoli on valtakunnansovittelijan aseman heikentäminen. Se tarkoittaa sitä, että sovittelijan liikkumavara on viety. Se johtaa siihen, että ratkaisujen syntyminen valtakunnansovittelijalla tulee olemaan yhä hankalampaa.

Tällä ei pysty tukemaan hallituksen tavoitetta, koska sovittelijalle ei mennä. Tai jos mennään, niin mennään porstuaan ja tehdään kahden kesken sopimus, mutta sovittelijalla ei ole roolia. Haluan korostaa, että tämä ei ole nykyisen sovittelijan vika.

Tämä on lainvalmistelun vika, joka on ollut tämän hallituksen koko sen ajan olemassa. Lakeja tehdään valtavalla kiireellä. Sitten niitä korjataan, korjataan ja korjataan. Uskonpa, että tällekin tapahtuu jonkinlainen korjaus ennen kuin hommat ovat maalissa.

Työnantajien ja yrittäjien suunnalta on viime aikoina tyytyväisenä kommentoitu myös paikallisen sopimisen etenemistä. Lakipaketti siitä hyväksyttiin viime viikolla eduskunnassa.

Viime viikkoina on ollut tahoja, jotka ovat ilakoineet, että paikallisen sopimisen lainsäädäntö saatiin valmiiksi. Yksi näistä tahoista oli Suomen Yrittäjien Janne Makkula, joka totesi, että heidän pitkäaikainen lobbauksensa on saatu maaliin.

Tosiasiassa he tekivät omille jäsenilleen karhunpalveluksen. Uusi paikallisen sopimisen säädöstö tulee mahdollistamaan erityisesti ulkomailta täällä operoivien ja toimivien yritysten halvalla tekemisen palkkadumppauksella ja tekemällä erilaisia paikallisia ratkaisuja. Ne olisivat aiemmin vaatineet toisenlaisia toimenpiteitä.

Kun tämä valkenee heidän jäsenyrityksilleen jossain vaiheessa, voi ilakointi jäädä kohtalaisen lyhyeen.

Toinen taho, joka tässä on näkynyt vahvasti, on ministeri Arto Satonen. Hän on todennut, että tällä on avattu järjestäytymättömään kenttään paikallisen sopimisen mahdollisuus. Tämän on täysin paikkansapitämätön näkökulma.

Tosiasia on se, että paikallisia sopimuksia on tässä maassa tehty aina – onpa yritys sitten ollut järjestäytynyt tai järjestäytymätön. Tämä ei tilannetta miksikään muuta.

Tulevaisuudessa se, mistä nämä voivat sopia laillisesti, määräytyy niissä työehtosopimuspöydissä, joissa me istumme ja teemme sitovia työehtosopimuksia. Tämä tuntuu kokonaan unohtuvan.

Tosiasiallinen paikallisen sopimisen mahdollistaja on suomalainen ammattiyhdistysliike – ei maan hallitus, ei Suomen Yrittäjät, ei EK. Suomalainen ammattiyhdistysliike yhdessä järjestäytyneiden työnantajien kanssa mahdollistaa paikallisen sopimisen.

Kun ilakoinnista poistaa ”puolivalheellisen” näkökulman, siitä ei jää kuin pölypallo nurkkaan pyörimään.

Puolivalheellinen?

Tarkennan sitä niin, että tässä on sanottu ikään kuin jonkun uuden näkökulman syntyneen. Todellisuudessa Teollisuusliitto ja sen edeltäjät ovat olleet näiden paikallisten sopimusten edelläkävijä.

Siellä on ollut muutamia kohtia, joita ei aikaisemmin järjestäytyneessä kentässä laillisesti tai muutoin saanut tehdä. Ne ovat olleet häviävän pieniä juttuja.

Suurin muutos liittyy siihen, että tänne tulevat ulkomaalaiset yritykset, ulkomailta tänne työllistävät ja työntekijöitä lähettävät yritykset ovat tässä suurin voittaja. Ne ovat myös suurimpia kilpailijoita suomalaisten yritysten kanssa.

En ymmärrä, miten tässä mallissa voidaan saada suomalainen yrityskenttä voittajaksi.

Olemme laskeneet, että nämä uudet mallit mahdollistavat ulkomaalaisen yrityksen Suomessa työn teettämisen 20–30 prosenttia halvemmalla kuin kotimainen pystyy koskaan tekemään. Mutta jos tämä on Suomen Yrittäjien mielestä suuri saavutus, olen vilpittömästi onnellinen heidän puolestaan.

Mennään nyt ajankohtaiseen palkkakierrokseen. Olette neuvotelleet syksystä lähtien Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa uudesta työehtosopimuksesta. Neuvottelut ovat olleet jumissa, ja ensimmäiset työtaistelutkin on jo nähty. Millainen tilanne neuvotteluissa on?

Olemme käyneet neuvotteluja kaksi kuukautta, sitten olemme käyneet yhdeksän kertaa valtakunnansovittelijan luona. Sovittelija ei nähnyt mahdolliseksi tehdä minkäänlaista sovintoesitystä.

Olemme sen jälkeen tavanneet kahdestaan ja todenneet, että ratkaisun löytyminen ei ole ollut mahdollista – johtuen siitä, että näkemyksemme ovat sen verran kaukana toisistaan.

Neuvotteluosapuolten välit ovat olleet koko ajan hyvät, ja keskustelut ovat olleet rakentavia.

Se on tietysti äärettömän ikävää koko järjestelmän näkökulmasta ja toki sitten jäsentemme näkökulmasta.

Kuinka kaukana olette toisistanne?

Ehkä on viisasta sanoa, että riittävän kaukana. Matkaa välillä on sen verran, että ei sitä ihan parilla soudunvedolla saa kiinni.

Joku kuitenkin yrittää vielä soutaa?

Koko ajan yritetään soutaa, kun vielä vain löydettäisiin yhteinen suunta.

SAK:laiset liitot julkistivat lokakuussa yhdessä palkankorotustavoitteen, joka on kymmenen prosenttia kahdelle vuodelle. Työnantajilta tuli siihen täystyrmäys heti.

Viimeiset puolitoista vuotta on käyty keskustelua ensiksi valtiovallan toimesta siitä, että Suomeen halutaan Ruotsin malli.

Nyt kun suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä on otettu viestistä vaarin ja on Ruotsin mallin mukaisesti lähdetty asettamaan merkkiä, on tehty sisäistä koordinaatiota SAK:n sisällä – nyt sekin oli väärin. Teimme sitten täällä puolella asiat miten tahansa, niin niitä ei voida tehdä oikein. Kun rakennamme Ruotsin mallia, se on väärin rakennettu.

Sillä aikaa kun me olemme rakentaneet Hakaniemessä, näyttää Satonen löytäneen Tanskan mallin. Todennäköisesti ensi viikolla on jonkun muun maan malli kyseessä.

Ongelma on siinä, että kun on lähdetty jotain mallia hakemaan ja olemme siihen jotenkin sitoutuneet, se ei käy. Kun merkin asetimme, merkki oli tietysti väärä. Se on ollut helppo kauhistelun kohde.

Meillä on kuitenkin faktiset luvut näiden taakse. Jos katsomme vaikka Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen lukuja, siellä on puhuttu, että Suomessa kestetään yli kolmen prosentin palkankorotukset per vuosi. Suomen kustannuskilpailukyky on tänä vuonna kasvanut eli kilpailukyky maailmanmarkkinoilla on kasvanut.

Vaikka pystyisimme millä luvuilla todistamaan, että emme ole vahingoittamassa kilpailukykyä. Silti se nähdään, että tavoite olisi kansantaloutta tai Suomen kilpailukykyä romuttamassa. Toistaiseksi luvut ovat meille myötäisiä.

Jos ajatellaan kansantalouden näkökulmasta, pitäisin aika ihmeellisenä, jos kansantalous ei hyötyisi valtavan ostovoiman puutteen kiinnikuromisesta.

Tähän liittyy historiallinen näkökulma. Suomalainen ay-liike on tehnyt erilaisia talkoita tässä maassa aika pitkään. Aikanaan teimme matalia palkankorotuksia, koska emme halunneet Nokian lähtevän täältä pois. Miten kävi?

Suomesta on lähtenyt 60 000 teollista työpaikkaa. Jos vain yksi taho kantaa vastuuta siitä, mitä täällä tapahtuu, nämä ovat kovin heikot talkoot. Näissä talkoissa on vain yksi osapuoli.

Ja palkansaaja on koko ajan saanut käkeensä. Mutta työnantajien tulokset ovat olleet vähintään kohtuullisia, yritysten tulokset ovat olleet todella hyviä.

Mutta kun investointien aika tulee, yritykset investoivat ulkomaille. Omien koneiden ja laitteiden annetaan Suomessa vanhentua. Samaan aikaan puhutaan, että tuottavuus on heikkoa.

Onko nyt niin, että ammattiyhdistysliikkeen pitäisi tuottavuuskin vielä hoitaa?

Palataan vielä palkkaneuvotteluihin. Sanoit edellisessä KU:n haastattelussasi, että neuvotteluissa ei ole tapahtunut edistystä. Onko sen jälkeen tapahtunut?

Samaan aikaan kun puhutaan ay-liikkeen koordinoinnista, kyllä tässä näkyy vahvasti työnantajapuolen koordinointi. Asioiden ei anneta edetä. Sanotaan näin, että puhtaassa markkinassa ratkaisu olisi saattanut jo syntyä.

On merkillepantavaa, että organisaatioissa, jotka eivät ole EK:n koordinaation alla, on syntynyt kymmeniä sopimuksia ilman yhtäkään järjestöllistä tointa eli suomeksi sanottuna lakkoja. Ja palkkatasot liikkuvat meidän tavoitehaarukan sisällä.

”Asioiden ei anneta edetä.”

Tässä on paljon EK:n ideologista vahdintaa. Tässä on paljon muuta koordinatioon liittyvää juttua, jolla ei ole mitään tekemistä todellisten palkankorotusvarojen kanssa.

Eli palaamme siihen, mistä olet useampaan otteeseen KU:ssa puhunut. Suomeen ollaan tekemässä uutta tupoa eli tulopoliittista kokonaisratkaisua.

Tupo on sanana kielletty. Mutta kuten väistyvä kuntatyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen on todennut, että ihan samalla lailla tehdään tupoa kuin ennenkin.

Tupon nimi on vain nyt Teollisuusliiton tupo. Sen mukaan sitten mennään.

Ainoa elementti, joka tässä tupoista puuttuu, on valtiovallan puuttuminen neuvotteluista – kuin siltä osin, että työnantajat saavat siltä suunnalta kaiken minkä osaavat pyytää.

Palkansaaja on ollut kohtalaisen heikosti saamapuolella. Kela-maksuja on siirretty työntekijöille, yritysverotusta kevennetty, olemme tehneet kiky-ratkaisun. Kikyssä summa taitaa liikkua 15 miljardissa, millä on siirretty maksuja työnantajilta työntekijöille.

Viimeiset vuodet ovat olleet harvinaisen paskat talkoot.

Tarvittaisiinko näihin talkoisiin siis lisää väkeä Etelärannasta?

Työmarkkinakentällä on tällä hetkellä aivan liikaa ideologista ja poliittista vahtimista – ei niinkään työmarkkinoiden hoitamista. EK on miehitetty lähes kokonaan entisillä poliittisilla toimijoilla työmarkkinaihmisten sijaan.

Sieltä puuttuu työmarkkinahenki ja -osaaminen. Samaa vikaa on jonkin verran EK:n jäsenliitoissa, mutta ei ollenkaan siinä määrin.

Kun edellinen sukupolvi jäi eläkkeelle Etelärannasta, heiltä on puuttunut työmarkkinaosaaminen.

He ovat ilmoittaneet, että eivät halua olla työmarkkinaosapuoli, mutta ottavat siihen kantaa ja koordinoivat sitä tiukemmin kuin koskaan aiemmin. Joskus olisi tietysti hyvä päättää, mitä haluaa.

Ymmärrän, että takaoven kautta vaikuttaminen on helpompaa eikä siitä joudu vastuuseen. Meillä ei valitettavasti ole sitä vaihtoehtoa.

Onko Teollisuusliitto valmis uusiin työtaisteluihin?

Meillä ei ole päätöksiä tulevista toimista. Totta kai toivon, että ratkaisu löytyisi, mutta ihan hirveästi en usko joulun ihmeeseen enkä uuden vuoden räiskäykseen. Katse alkaa olla vahvasti ensi vuodessa, mutta kuka tietää.

Pian on joulu. Minkä lahjan haluaisit antaa työnantajaleiriin Teknologiateollisuuden työnantajille?

Toivon, että pukki tuo ison korillisen viisautta ja sellaista näkemystä, jota olemme yhdessä hakeneet. Palataan sopimuspöytään ja tehdään sopimus.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Petteri Orpo.

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

Pandemian päätyttyä ihmisten toistensa kanssa viettämä aika ei palautunut ennalleen vaan jatkoi laskua.

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

Reilu enemmistö suomalaisita purkaisi pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamia leikkauksia.

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

Nuorisotyöttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

Uusimmat

Olivier Norekin romaani talvisodasta järisyttää kerronnallaan.

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

Olivier Nkamhoua keräsi Montenegroa vastaan kymmenen pistettä ja kolme levypalloa.

Suomi puolusti Montenegron kumoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

30.08.2025

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

30.08.2025

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

30.08.2025

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

29.08.2025

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään