Riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen hyppäsi kesällä niinsanotusti liikkuvaan junaan, kun hänestä tuli vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja edellisen ryhmäpomo Jussi Saramon tultua valituksi Euroopan parlamenttiin.
– Olen tykännyt tästä hommasta ihan hirveästi, ja olen tähän ihan älyttömän sitoutunut, Pekonen kertoo KU:lle.
Pekonen kuitenkin lisää, että vaikka työ on ollut mieluisaa, on politiikan syksy ollut myös todella raskas. Eduskuntaryhmässä oli valtavia muutoksia heti syksyn alussa, kun europarlamenttiin valitut Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo siirtyivät Brysseliin. Heidän tilalleen tuli kolme uutta edustajaa.
– Siitä huolimatta kaikki on mennyt hyvin! Meillä on aivan uskomattoman upea ryhmä, jossa meidän on hyvä tehdä töitä, Aino-Kaisa Pekonen kehuu.
Aivan kylmiltään Pekonen ei hypännyt ryhmänjohtajan hommiin. Hän toimi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana myös toissa eduskuntakaudella, 2015-19.
– Lisäksi tämä liikkuva juna, johon hyppäsin, oli myös todella hyvin hoidettu juna. Ei siinä mitään hätää ollut, Pekonen sanoo.
Sote-valiokunta työllistää
Aino-Kaisa Pekonen on tällä kaudella palannut myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseneksi, missä hän istui kauden 2015-19. Pekonen on koulutukseltaan lähihoitaja ja toimi sosiaali- ja terveysministerinä Rinteen ja Marinin hallituksissa 2019-21.
– Olen nyt palannut niihin omilta tuntuviin tehtäviin, jotka ovat aina olleet minulle politiikassa todella tärkeitä, innostavia ja kiinnostavia. Tuntuu siltä, että tällä hetkellä olen omassa hommassani työrintamalla.
Työskentely sosiaali ja terveysvaliokunnassa haukkaa ison osan Aino-Kaisa Pekosen viikottaisesta työajasta.
– Olen aika syvällä siellä sotevaliokunnan asioissa, mutta että ehkä niistä voisi nostaa muutamia onnistumisia esiin, Pekonen sanoo ja mainitsee muun muassa vammaispalvelulain käsittelyn.
– Se oli aika pitkäaikainen ja pitkällinen prosessi. Sehän oli se Marinin hallituksen esitys, jota nyt sitten vähän muokattiin. Pitkän käsittelyn jälkeen me saimme kuitenkin opposition voimin estettyä osan hallituksen esittämistä heikennyksistä.
”Tuntuu siltä, että tällä hetkellä olen omassa hommassani työrintamalla.”
Toisena vasemmistoliiton onnistumisena Aino-Kaisa Pekonen pitää Gazan tilanteen esillä pitämistä eduskunnassa.
– Olemme pystyneet jonkin verran vaikuttamaan Suomen ulkopoliittiseen linjaan, mutta samaan aikaan olisin toivonut, että eduskunta olisi voinut käydä keskustelua Gazan kansanmurhasta yhteisesti. Edustajamme Mai Kivelä on tehnyt asiasta keskustelualoiteen, ja toivotaan tietenkin, että se etenee.
Onko oppositiolla väliä?
Aino-Kaisa Pekonen toimi aikaisemmin eduskuntaryhmän puheenjohtajana Juha Sipilän (kesk) pääministerikaudella. Mikä nyt on toisin?
Pekonen miettii hetken.
– Silloin Sipilän kaudella kaikki sen hallituksen leikkaukset ja heikennykset tuntuivat tosi kamalilta. Jotenkin ehkä hirveätä on se, että kun muistelen sitä kautta tänä päivänä, niin ajattelen, että eihän se ollut oikein mitään verrattuna tähän nykyiseen hallitukseen. Nyt tehty politiikka on todella, todella kylmää.
Vuodesta 2011 eduskunnassa istunutta Pekosta harmittaa sekin, että asiantuntijoiden lausunnoilla ei tunnu olevan mitään merkitystä hallituksen työskentelyyn.
– Jos puhutaan vaikkapa hoitotakuun heikennyksestä, niin sehän on esitys jota kukaan – ei siis yksikään sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulema asiantuntija – ei sellaisenaan kannattanut. Ja silti hallitus vei sen eteenpäin, Pekonen sanoo.
– En minä ajatellut viime kaudella ollessani ministeri, että kaikki osaaminen ja kaikki viisaus olisi hallituksessa. Kyllä me kuulimme ja kuuntelimme asiantuntijoita ja eduskuntaa. Tällä kaudella kaikki menee hallitusohjelman mukaan, by the book, kuten eduskunnassa sanotaan.
Muutenkin eduskunnan valiokuntatyö on Pekosen mukaan muuttunut kymmenessä vuodessa. Nykyään valiokuntatyössä on sellaista henkeä, että hallituspuolueet linjaavat ja oppositio on hiljaa.
– Halutaan ilmeisesti ikään kuin sellaista, että opposition äänellä ei ole merkitystä. Silloin oppositioedustajien työ halutaan tehdä turhaksi. Tällaista ei aikaisemmin ollut, hän sanoo.
Vielä yksi muutos, jonka Pekonen haluaa sanoa ääneen, on se, että hänen mielestään rasismi normalisoituu suomalaisessa yhteiskunnassa. Se näkyy myös eduskunnassa.
– Olen tosi surullinen siitä. Ja myös vihainen siitä, että meidän hallituksemme kyllä myös ruokkii tätä kehitystä omilla toimillaan, Pekonen toteaa ja viittaa esimerkiksi Vuoden Lucia-neito Daniela Owusun saamaan vihapuheryöppyyn.
Hallitus jakaa Suomea kahtia
Aino-Kaisa Pekonen arvioi pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikan jakavan Suomea erittäin pahasti kahtia.
– Kun ihmisiltä leikataan niin paljon, on meillä entistä enemmän heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Ja valmiiksi heikommassa asemassa olevilla ihmisillä menee vielä huonommin.
Pekosta huolestuttaa myös se, että Suomessa ajetaan yhteiskunnan huono-osaisia toisiaan vastaan, kilpailemaan rikkaiden pöydiltä putoavista murusista.
– On ollut jo tapauksia, joissa vähäosaiset ihmiset ovat olleet ruokajonoissa, ja sitten sinne tulee esimerkiksi ukrainalaisia tai muita maahanmuuttajataustaisia, yhtä lailla vähäosaisia ihmisiä. Sitten syntyy ihmisryhmien välillä riitaa siitä, kuka saa ruokaa. Tiedän esimerkkejä, että esimerkiksi ruokajonossa on jouduttu perustamaan eri päivät suomalaisille ja maahanmuuttajille. Minusta se on ihan hirveätä, Pekonen sanoo.
Hän itse on pyrkinyt aina muistuttamaan, että eriarvoisuuden kasvu on yksi suurimmista uhkista Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
– Ja nyt tämä hallitus entisestään kasvattaa eriarvoisuutta koko ajan. Pelottaa, mikä on sen kehityksen lopputulema. Meidän vahvuutemme tässä yhteiskunnassa on nimenomaan ollut yhtenäisyys. Pienet tuloerot, maksuton koulutus ja hyvä julkinen terveydenhuolto. Kaikki se on nyt romuttumassa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja pelkää myös, että kaikkien Orpon hallituksen tuhojen korjaaminen ei ehkä ole mahdollista enää tulevaisuudessa. Se voi olla myös niin kallista, ettei yksikään puolue pysty edistämään sellaista.
On ajettu alas palveluita, joiden uudelleen perustaminen maksaa todella paljon. On leikattu sosiaaliturvasta, ja niiden etuuksien palauttaminen maksaa sekin. Lakko-oikeuden romuttaminen, vientivetoinen palkkamalli, ja irtisanomissuojan heikentäminen ovat kaikki heikennyksiä, jotka uhkaavat jäädä pysyviksi.
Eriarvoisuuden kasvu on yksi suurimmista uhkista Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Jouluksi rauhaa
Koska kyseessä on jouluhaastattelu, kysytään vielä lopuksi, mitä eduskuntaryhmän puheenjohtaja toivoisi joululahjaksi?
Kliseiseltäkin kuulostamisen uhalla Aino-Kaisa Pekonen sanoo toivovansa eniten rauhaa.
– Maailma ylipäätänsä käy tosi isoilla kierroksilla. Ja tässä on nyt jo pitkään jatkunut esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Israelin kansanmurha Gazassa. Nämä tilanteet ovat niin järkyttäviä, koska ne vain jatkuvat ja jatkuvat.
– Tuntuu siltä, että olisi aika oikeasti nyt saada saada tämä tilanne rauhoittumaan. Samaan aikaan tietysti huolettaa, että Yhdysvaltain uusvanha presidentti Donald Trump aloittaa toimikautensa tammikuussa.
Kotimaan politiikassa Pekonen toivoo, että maan talous osoittaisi elpymisen merkkejä. Silloin maan hallitus pystyisi tekemään hieman rakentavampaa politiikkaa.
– Nyt näyttää siltä, että mikäli taloustilanne jatkuu edelleen heikkona, tämä hallitus tulee lyömään entistä enemmän juuri heikossa asemassa olevia ihmisiä. Jotenkin toivon, että nyt tämä loppuisi.
KU:n lukijoille Aino-Kaisa Pekonen ja koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmä toivottavat rauhallista ja mukavaa joulunaikaa.
uutiskirje 
