Europarlamentaarikko ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Li Andersson ottaa kantaa turvallisuuspoliittiseen keskusteluun KU:n sivuilla perjantaina julkaistussa kirjoituksessaan.
Anderssonin mukaan USA:n presidentiksi palanneen Donald Trumpin hallinto ”veti maton Ukrainan alta” ja heikensi merkittävästi Ukrainan neuvotteluasemaa tulevissa neuvotteluissa mahdollisesta tulitauosta tai rauhasta.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti viime viikolla Brysselissä pitämässään puheessa, että Ukrainan vuoden 2014 rajojen palauttaminen ”ei ole realistinen tavoite”. Hän myös sulki pois Ukrainan mahdollisen Nato-jäsenyyden sekä yhdysvaltalaiset joukot mahdollisina turvatakuina Ukrainalle.
Li Anderssonin mukaan Hegseth otti julkisilla puheillaan kaikki ne kortit pois pöydältä, joita Ukraina olisi tarvinnut pystyäkseen luomaan edes jonkinlaista painetta oikeudenmukaisempiin rauhanehtoihin.
”Soittamalla Putinille ensin Trump osoitti, että häntä ei kiinnosta Ukrainan tai Euroopan asema. Hänen maailmankuvansa rakentuu voimaan ja väkivaltaan, jossa suurvallat voivat keskenään sopia muiden maiden kohtaloista. Trump ja Putin asettivat reunaehdot neuvotteluille ilman Ukrainaa, vaikka on selvää, että Ukrainan on oltava läsnä, kun ehdoista sovitaan”, Andersson kirjoittaa.
Eurooppalaisempi Nato?
Europarlamentaarikko Andersson ottaa kantaa myös siihen keskusteluun, jossa pohditaan, oliko Suomen Nato-jäsenyys sittenkin virhe.
”Minusta on varsin outoa, jos joku on perustellut kantansa Natoon miettimättä sellaista skenariota, jossa Trump palaa valtaan. Tämä riski on ollut tiedossa koko ajan”, Andersson toteaa. Hän kirjoittaa myös, että Trumpin politiikka parhaimmassa tapauksessa auttaa kehittämään Natoa ja Euroopan turvallisuuspolitiikkaa vasemmiston haluamaan suuntaan.
Li Anderssonin mukaan oikeistolle Nato-jäsenyydessä on aina ollut kyse pitkälti vain Yhdysvalloista. Siksi tämä on oikeistolaisille luonnollisesti vaikea tilanne.
”Minun mielestäni Nato-jäsenyyden keskeisin kysymys oli ja on kollektiiviset turvatakuut. Juuri pääseminen kollektiivisten turvatakuiden piiriin oli tarve, jonka Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa aiheutti Suomelle. Ja juuri se on se kaikista keskeisin kysymys myös Ukrainan tulevaisuuden kannalta”, Andersson tähdentää.
Hän huomauttaa, että Natossa on tällä hetkellä valtaosa Euroopan maista, ja että se muodostaa jo itsessään tärkeän ja uskottavan turvallisuusarkkitehtuurin.
”Minä olen jo Nato-keskustelun alkumetreistä lähtien sanonut, että on ollut iso virhe, ettei vasemmisto aiemmin suhtautunut myönteisesti EU:n kehittämiseen selkeiden turvatakuiden suuntaan”, Li Andersson toteaa.
EU:n turvallisuusyhteistyö olisi hänen mukaansa olisi ollut todellinen vaihtoehto Natolle.
”Nyt kuitenkin avautuu taas tila tämän vaihtoehdon esittämiseen ja kehittämiseen sekä EU:n että Naton puitteissa.”
Eurooppa ei voi olla riippuvainen Yhdysvalloista.
Li Andersson kertoo olevansa Trumpin hallinnon kanssa samaa mieltä yhdestä asiasta: Eurooppa ei voi olla riippuvainen Yhdysvalloista.
”Emme voi olla riippuvaisia yhä autoritaarisemmaksi muuttuvasta suurvallasta, joka omilla toimillaan osoittaa vähät välittävänsä niin eurooppalaisista valtioista kuin kansainvälisestä oikeudesta. Siksi Euroopassa pitää nyt asettaa tavoitteeksi vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista”, Andersson kirjoittaa.
uutiskirje 