Supon tuoreessa kansallisen turvallisuuden katsauksessa todetaan äärioikeistoon liittyvien havaintojen määrän lisääntyneen.
Järjestäytyneeseen tai terrorismiin kytkeytyvään äärioikeistoon, kuten oikeuden päätöksellä lakkautettuun Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen, liittyvien havaintojen määrä on kuusinkertaistunut Suojelupoliisin tekemissä turvallisuusselvityksissä sitten vuoden 2019. Joukossa on kasvavassa määrin ajallisesti tuoreita havaintoja.
Valtaosa vakavista havainnoista liittyy järjestäytyneeseen äärioikeistoon tai äärioikeistolaiseen terrorismiin. Vakavimmillaan näihin kytkeytyvä henkilö on hakeutunut turvallisuuskriittiseen tehtävään tai organisaatioon. Supolla ei ole kuitenkaan havaintoja siitä, että äärioikeistolaiset pyrkisivät järjestelmällisesti tiettyihin tehtäviin tai työnantajille.
Kaikista turvallisuusselvityksistä noin 2–4 prosentista löytyy tietoa, josta Supo antaa työnantajalle kirjallisen ilmoituksen. Valtaosa ilmoituksista liittyy mainintoihin poliisin rekistereissä tai talousvaikeuksiin. Äärioikeistoon liittyvien havaintojen osuus ei ole suuri, vaikkakin noussut viime aikoina. Supo harkitsee tapauskohtaisesti, onko kulloisestakin havainnosta olennaista ilmoittaa mahdolliselle työnantajalle.
Vakavimmillaan henkilö on hakeutunut turvallisuuskriittiseen tehtävään.
Nuoret kaikkialla radikalisoituvat verkossa
Suojelupoliisi arvioi terrorismin uhkaa uudella viisiportaisella asteikolla. Äärioikeistolaisen ja radikaali-islamistisen terrorismin uhka on tasolla kolme eli kohonnut aiemmasta.
Supon mukaan nuorten verkkoon painottuva radikalisoituminen on kansainvälinen trendi ja näkyy myös Suomessa näissä molemmissa ryhmittymissä. Alaikäiset ovat yhä kiinnostuneempia väkivaltaisista ääriliikkeistä ja terroristiseen toimintaan osallistumisesta.
Todennäköisimmän isku-uhan muodostavat edelleen yksittäiset äärioikeistolaisen tai radikaali-islamistisen ideologian kannattajat tai pienryhmät. Molempiin kuuluu Suomessa henkilöitä, joilla on Supon mukaan motivaatio ja kyky terrori-iskujen tekemiseen.
Äärioikeistolaiset terroristit ovat varsin kiinnostuneita ampuma-aseista ja räjähteistä, mutta myös esimerkiksi teräaseista. Todennäköisimpiä iskukohteita ovat etniset, uskonnolliset ja seksuaalivähemmistöt sekä ideologisiksi vastustajiksi katsotut tahot, kuten poliitikot tai viranomaiset.
Todennäköisin radikaali-islamistinen terrori-isku taas on yksinkertaisin tekovälinein julkisella paikalla tehty isku. Kansainvälinen radikaali-islamistinen propaganda kehottaa väkivaltaan etenkin islamille vihamieliseksi tulkittuja tahoja, kuten kristinuskoa, juutalaisuutta ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Supo pitää laajamittaista iskua Suomessa kuitenkin epätodennäköisenä.
Maailmanlaajuisesti merkittävimmän terroriuhkan muodostavat edelleen Isil ja al-Qaida sekä niille uskollisuutta vannovat ryhmittymät.
Muun terrorismin uhka on Supon arvion mukaan matala. Esimerkiksi äärivasemmiston toiminta Suomessa on pääosin väkivallatonta ja keskittyy kurditoimijoiden tukemiseen sekä radikaaliin antifasismiin.
Alaikäiset ovat yhä kiinnostuneempia väkivaltaisista ääriliikkeistä.
Sabotaasilla pyritään horjuttamaan tukea Ukrainalle
Supon mukaan Venäjä valmistautuu monenlaiseen vihamieliseen toimintaan myös Suomea kohtaan, joskaan tämä ei osoita vielä aikomusta ryhtyä näihin toimiin. Sekä tiedustelu- että sabotaasitoiminnassa merkittävään rooliin ovat nousseet sijaistoimijat, joiden kautta valtiollinen toimija pyrkii häivyttämään jälkensä.
Venäjän Eurooppaan kohdistama sabotaasi on saanut yhä vaarallisempia muotoja. Välinpitämättömyyttä sivullisista uhreista kuvaavat Supon mukaan uutiset rahtiliikenteessä kuljetetuissa itsesyttyvistä paketeista. Keskeinen tavoite on horjuttaa lännen tukea Ukrainalle.
Sabotaasitoiminta kytkeytyy pääosin Venäjän sotilastiedustelupalveluun GRU:hun, joka on osa Venäjän asevoimia. Toinen ulkomaantiedustelun keskeinen toimija on siviilitiedustelupalvelu SVR. Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelu FSB puolestaan toimii enimmäkseen Venäjän rajojen sisäpuolella.
Suomi ei ole Supon mukaan sabotaasitoiminnan keskeinen kohde, mutta uhka on otettava vakavasti täälläkin. Todennäköisin kohde olisi puolustusteollisuus. Kriittisiä palveluita sabotaasitoimnta ei tällä hetkellä kuitenkaan uhkaa.
Riski biodatan väärinkäyttöön on huomattavasti kasvanut.
Palvelunestohyökkäyksillä yritetään pelotella
Venäjä kohdistaa Suomeen niin henkilö- kuin kybertiedusteluakin. Jälkimmäinen kohdistuu lähinnä valtionhallintoon sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kohteisiin.
Suomessa riski niin sanotun biodatan eli terveys- ja geenitietojen väärinkäyttöön on Supon mukaan huomattavasti kasvanut. Pahimmillaan biodataa voidaan väärinkäyttää taudinaiheuttajien kehittämiseen tietyssä kohderyhmässä.
Kuluvana vuonna nähdyt venäjämielisten kyberaktivistiryhmittymien palvelunestohyökkäykset Suomeen ja muihin länsimaihin ovat Supon mukaan vähintään Venäjän valtion hyväksymiä elleivät jopa ohjaamia. Niillä pyritään herättämään epäluottamusta ja pelkoa kansalaisissa.
Diplomatian savuverhon turvin toimineiden tiedustelu-upseereiden karkotuksen jälkeen Venäjän henkilötiedustelu niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on vähentynyt. Siksi Venäjä pyrkii hyödyntämään aiempaa enemmän välikäsiä. Tiedustelu voi kohdistua Venäjällä oleskeleviin tai sinne matkustaviin Suomessa asuviin henkilöihin.
Myös Kiina kohdistaa Suomeen henkilötiedustelua ja kybervakoilua. Jälkimmäisessä se käyttää yhä useammin heikosti suojattuja kuluttajaverkkolaitteita. Erityisesti suojaamattomat ja päivittämättömät kotireitittimet muodostavat Supon mukaan merkittävän riskin kansalliselle turvallisuudelle. Kiina hyödyntää tiedustelussaan myös sosiaalisen median alustoja. Se pyrkii värväämään henkilölähteitä esimerkiksi LinkedInissä.
Lisäksi Kiina harjoittaa pakolaisvakoilua, eli valvoo ja pyrkii kontrolloimaan Suomessa asuvia entisiä ja nykyisiä kansalaisiaan. Tyypillisesti kohteena ovat henkilöt, jotka edustavat jotain Kiinan hallinnon uhkaksi itselleen katsomaa ryhmää. Kiinalaiset viranomaiset kohdistavat tällaisiin henkilöihin tai heidän Kiinassa asuviin läheisiinsä häirintää.
Venäjän ja Kiinan lisäksi Suomi kiinnostaa tiedustelumielessä myös esimerkiksi Irania.
uutiskirje 
