Buenosairesilainen Federico Molnar on ajanut taksia Argentiina pääkaupungissa melkein vuoden. Tänään hän lopettaa työt hieman aiemmin, koska joutuu hoitamaan aiemman ammattinsa velvoitteita.
– Minun on mentävä toistaiseksi viimeiseksi jääneen elokuvani ensi-iltaan. Menen sinne suoraan ajosta, kertoo oman tuotantoyhtiön omistava Molnar.
Vielä reilu vuosi sitten Molnar ei olisi voinut kuvitella ajavansa taksia. Silloin hän oli täystyöllistetty elokuvatuottaja. Kiire päättyi, kun oikeistoradikaali Javier Mileistä tuli Argentiinan presidentti joulukuussa 2023.
– Elokuva-alan alamäki alkoi heti Javier Milein valinnan jälkeen. Monet elokuvatukirahoista leikattiin. Ennen tein jatkuvasti elokuvia, tänä vuonna olen ajanut pelkästään taksia.
Milei on luvannut valtion tukea ainoastaan elokuville, jotka saavat suoratoistopalveluissa vähintään 10 000 katselua.
Köyhien määrä kaksinkertaistunut
Kulttuuriala oli vain yksi Milein leikkauspolitiikan monista kärsijöistä.
Uusi presidentti esiintyi kampanjassaan moottorisaha kädessä. Hän kampanjoi valtiota vastaan ja lupasi purkaa sen toimintoja radikaalisti. Siten hän sanoi pysäyttävänsä inflaation ja laittavansa talouden kuntoon.
Pitkään talouskriisin keskellä eläneet, niin vasemmistoon kuin maltillisempaan oikeistoon pettyneet argentiinalaiset kaipasivat muutosta. Milein iskulause ”Viva la libertad, carajo”, ”Eläköön vapaus, perkele”, tehosi, ja entinen taloustieteilijä ja tv-kommentaattori voitti vaalit 56 prosentin enemmistöllä.
Viimeisimpien mittausten mukaan presidentin kannatus on pysynyt yli 50 prosentissa siitä huolimatta, että suuri osa kansasta on köyhtynyt. Köyhien määrä on kaksinkertaistunut Milein ensimmäisen presidenttivuoden aikana ja hinnat ja vuokrat nousseet. Buenos Airesin kaduilla asuu tuhansia ihmisiä, ja määrä on kasvussa.
Heidän tilanteeseensa ei ole luvassa helpotusta.
Milein tulilinjalle joutuivat myös sosiaalipalvelut, kuten yömajat ja soppakeittiöt.
Milein tulilinjalle joutuivat myös sosiaalipalvelut, kuten yömajat ja vähävaraisten ruokailuja tarjoavat soppakeittiöt. Soppakeittiöiden rooli Argentiinan sosiaaliturvaverkostossa on ollut merkittävä jo pitkään. Nyt niiden rahoitus on ajettu alas, ja toiminnan pyörittäminen on entistä haastavampaa.
Palermon kaupunginosassa sijaitsevalle Juan Mejusto y Corrientesin asukasyhdistykselle Milein ensimmäinen vuosi on ollut vaikea.
– Toimimme valtion omistamassa rakennuksessa, joka on nyt huutokaupattavana. Siitä huolimatta, että meillä oli valtion kanssa ikuinen vuokrasopimus, kertovat yhdistyksen toiminnanjohtajat Deborah Engel ja Mini Pérez.
Milein hallinto pyrkii leikkausten lisäksi pääsemään eroon monista julkisista rakennuksista.
Valtion tukea saanut yhdistys järjestää monenlaista toimintaa soppakeittiön lisäksi, kuten lasten iltapäiväkerhoa. Lisäksi sen tiloissa toimii yhteisöradio.
– Nyt toiminta on vaarassa valtion tukien kadottua, toteaa Engel.
Yliopistolla opiskeltiin pimeässä
Milein ideologia näkyy myös koulutuspolitiikassa. Presidentti kannattaa yksityistä koululaitosta ja uskoo, että se parantaisi koulutuksen laatua ja tehokkuutta. Toisaalta hän on luvannut säilyttää julkisen koulutusjärjestelmän, vaikka leikkaa sen rahoitusta.
Ensi vuonna Argentiina suunnittelee Milein mukaan käyttävänsä alle yhden prosentin bruttokansantuotteesta koulutukseen.
Buenos Airesin valtiollisella yliopistolla oli viime talvena vaikeuksia maksaa esimerkiksi sähkölaskuja ja osa opiskelijoista joutui opiskelemaan pimeässä.
Deborah Engel ja Mini Pérez ovat huolissaan myös asenneilmapiirin muutoksesta. Asukasyhdistys on osallistunut myös mielenosoituksiin, joiden järjestämistä Milei on niin ikään alkanut rajoittaa.
– Mielenosoituksia on edelleen, mutta Milein hallinto on tehnyt niihin osallistumisesta vaikeampaa. Argentiinan yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt, ja ilmaisunvapautemme on vaarassa, he toteavat.
Valta siirretään yrityksille
Milei itse käyttää kovaa retoriikkaa poliittisia vastustajiaan kohtaan, ja hänen puheissaan esiintyy usein termi ”La Casta”. Sillä Milei tarkoittaa perinteistä poliittista eliittiä, jota hän pitää etuoikeutettuna ja kansasta vieraantuneena.
Siihen Milei laskee myös ammattiliitot.
Valtion ammattiliiton ATE:n varapääsihteerinä toimiva Nana González työskentelee Haroldo Conti -nimisessä kulttuurikeskuksessa Buenos Airesissa.
– Valtio irtisanoo jatkuvasti julkisen puolen työntekijöitä tai yrittää heikentää työehtoja. Esimerkiksi täällä työntekijöitä on kehotettu tekemään töitä toiminimen kautta. Ihmisiä siis pakotetaan yrittäjiksi.
Kulttuurikeskuksella on tärkeä rooli Argentiinan historian kertomisessa. Se sijaitsee sotilasdiktatuurin aikaisen pidätyskeskuksen alueella ja esittelee diktatuurin hirmutekoja. Niitä Milei taas vähättelee.
– Hänen hallituksensa ei tee mitään syyllisten ja totuuden selvittämiseksi, González sanoo.
”Argentiinan yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt, ja ilmaisunvapautemme on vaarassa.”
González ei säästele sanojaan kritisoidessaan hallituksen toimintaa:
– Milei purkaa valtiota, koska valtio on perinteisesti se, joka on pitänyt kansalaisten puolia. Nyt valta siirretään yrityksille ja unohdetaan kaikki yhteinen hyvä.
Gonzálezin mukaan monet äänestäjistä olivat tyytymättömiä paitsi perinteisiin puolueisiin, myös valtion työntekijöiden asemaan. He saivat palkkaa pandemian aikana, kun taas muut kamppailivat selviytyäkseen.
– Se vaikutti ihmisten asenteisiin.
Haastattelun jälkeen tammikuun alussa Gonzáles lähettää viestin. Milein hallinto on sulkenut kulttuurikeskuksen kokonaan.
Gonzálesistakin on tullut työtön.
Milei lupasi taloudellista vakautta
Vaikka monilla argentiinalaisilla menee huonosti, Milei on noussut suureen suosioon myös Argentiinan ulkopuolella.
Muun muassa Donald Trump ylisti Mileitä tämän talouspolitiikasta omassa kampanjassaan. Milei on onnistunut rajuilla leikkauksilla laskemaan inflaatiota ja budjetin alijäämää, mutta ostovoima on romahtanut. Kasvu on toteutettu kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Vientituotteiden tullien poistaminen vaarantaa myös etenkin pienet yritykset.
Milein läheisimpiä aateveljiä samalla mantereella on Trumpin lisäksi Brasilian entinen presidentti Jair Bolsonaro. Kun Brasilian Lula da Silva syrjäytti Bolsonaron kahden vuoden takaisissa vaaleissa, Bolsonaron kannattajat rynnivät maan kongressirakennukseen, korkeimpaan oikeuteen ja presidentinpalatsiin.
Hyökkäyksen vuoksi etsintäkuulutettuja on espanjalaisen El País -lehden tietolähteiden mukaan paossa Argentiinassa ja Milei on antanut heille pakolaisstatuksen.
Mileitä, Trumpia ja Bolsonaroa yhdistää myös vastustus seksuaalivähemmistöjen ja naisten oikeuksia, kuten aborttioikeutta, kohtaan sekä piittaamattomuus ilmastonmuutoksesta.
Ympäristöjärjestöt ovat huolissaan siitä, miten Milei aikoo myydä Argentiinan luonnonvaroja, kuten litiumia, ympäristöstä ja alkuperäisasukkaiden oikeuksista välittämättä.
Laita- ja äärioikeiston yhdistäjä
Milei on alusta lähtien pyrkinyt tiivistämään maailman laita- ja äärioikeistopuolueiden yhteistyötä. Ei ole sattumaa, että hän oli ensimmäinen Donald Trumpin luokse kutsun saanut ulkomaalainen presidentti.
Joulukuussa Milei vieraili myös Italiassa pääministeri Giorgia Melonin kutsusta. Meloni on yksi Milein tärkeimmistä liittolaisista Euroopassa.
Matkan virallinen syy oli maiden välisten suhteiden vahvistaminen, mutta samalla Milei osallistui Italian äärioikeistopuolue Italian Veljien, Fratelli d’Italian, järjestämään vuosittaiseen tapahtumaan. Tänä vuonna hän oli sen pääesiintyjä.
Hän oli ensimmäinen Donald Trumpin luokse kutsun saanut ulkomaalainen presidentti.
Tapahtumassa Meloni esitteli Milein johtajana, joka on käynnistänyt ”kulttuurivallankumouksen” Argentiinassa. Milei puolestaan käytti tilaisuutta hyväkseen kehottaen maailman ääri- ja laitaoikeistolaisia puolueita yhdistymään.
– Meidän tulee olla kuin roomalainen legioona, joka voittaa suuremmat armeijat, koska se ei koskaan riko muodostelmaansa, Milei julisti.
Puheensa aikana hän kehotti seuraajiaan olemaan antamatta periksi.
Meloni myös myönsi Mileille ja hänen neuvonantajalleen ja sisarelleen Karina Mileille Italian kansalaisuuden vahvistaakseen maiden välistä historiallista yhteyttä. Milein isovanhemmat muuttivat Calabriasta Argentiinaan 1900-luvun alussa.
Päätös on herättänyt kritiikkiä Italiassa, jossa monet lapset, jotka ovat syntyneet maassa maahanmuuttajavanhemmille, joutuvat odottamaan kansalaisuutta vuosikausia.
Aivovuoto on kiihtynyt
Argentiinalaistoimittaja Juan Luis Gonzales on kirjoittanut Mileistä kirjan, jonka nimi on El Loco, ”Hullu”. Se kertoo häikäilemättömästä presidentistä, jonka mielenterveyden kirja kyseenalaistaa.
Argentiinan tilanne pysyy epävarmana, ja Milein politiikka jakaa kansaa. Hän hyökkää jatkuvasti myös lehdistöä vastaan ja kutsuu muiden maiden vasemmistojohtajia ”torakoiksi”. Kolumbian presidenttiä Gustavo Petroa hän on kutsunut myös terroristiksi.
Argentiinalaisten maastamuutto on kiihtynyt Milein presidenttikaudella. Monet nuoret ja koulutetut argentiinalaiset etsivät parempaa tulevaisuutta Euroopasta, erityisesti Espanjasta ja Italiasta, jotka ovat kielellisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti kytköksissä Argentiinaan.
Taksia ajava elokuvatuottaja Federico Molnar ei usko tuottavansa elokuvia kotimaassaan enää pitkään aikaan.
– Suurin osa kollegoistani ja ystävistäni on lähtenyt ulkomaille. Itsekin mietin lähtemistä Barcelonaan Espanjaan.
Monet niistä, jotka ovat jääneet, elävät samanlaista kameleonttielämää kuin Molnar.
Deborah Engel ja Mini Pérez jäävät ainakin toistaiseksi kotimaahansa ja yrittävät auttaa ihmisiä asukasyhdistyksen kautta.
– Milei ajaa politiikkaa, jossa vain vahvimmat eli rikkaimmat selviävät. Me haluamme valtion, jossa kaikilla on mahdollisuus pärjätä, Pérez sanoo.
uutiskirje 
