Vasemmistoliitto osallistuu kevään kuntavaaleihin 19 paikkakunnalla vaaliliiton osapuolena. SDP:n kanssa on kymmenen vaaliliittoa, vihreiden kanssa seitsemän ja kahdella paikkakunnalla sekä SDP:n että vihreiden kanssa.
Vasemmistoliitolla on nyt vaaliliittoja vain punavihreiden puolueiden kanssa, eikä eripuraa aiheuttavia vaaliliittoja ole viime vuosien tapaan. Kyseenalaisia vaaliliittoja ei tosin ole ollut montaa aikaisemminkaan.
Vihreä liitto oli viime vaaleissa vain yhdessä kunnassa vaaliliitossa vasemmistoliiton kanssa ja yhdessä SDP:n kanssa. Nyt suurin osa vihreiden vaaliliitoista rakentuu vasemmistoliiton kanssa.
Vasemmistoliitto suhtautuu pidättyväisesti vaaliliittoihin, mutta joustaa silloin, kun se näyttää perustellulta. Viime kuntavaaleissa vasemmistoliitto osallistui 22 vaaliliittoon. Niiden ansiosta vasemmistoliitto sai tai säilytti kahdeksan valtuustopaikkaa, jotka ilman vaaliliittoa olisivat todennäköisesti menneet muille puolueille.
SDP sai 18 vaaliliitosta vasemmistoliiton kanssa viisi valtuustopaikkaa enemmän kuin olisi saanut ilman vaaliliittoja. Vihreät ja keskusta hyötyivät vaaliliitoista vasemmistoliiton kanssa kumpikin yhden valtuustopaikan. Muille puolueille ei vaaliyhteistyö vasemmistoliiton kanssa lisäpaikkoja tuonut.
Yli puolet vasemmistoliiton vaaliliitoista on solmittu SDP:n kanssa
Yli puolet vasemmistoliiton vaaliliitoista kuntavaaleista vuodesta 2012 alkaen on solmittu SDP:n kanssa. Toiseksi eniten on vaaliliittoja vihreiden kanssa, kolmanneksi yleisimmässä vaaliliiton kokoonpanossa ovat olleet vasemmistoliitto, SDP ja vihreät. Muut vaaliliittokokoonpanot ovat satunnaisia ja tilapäisiä, niiden osuus vasemmistoliiton vaaliliitoista on tarkasteluaikana vain 12 prosenttia, tämän vuoden kuntavaaleissa nolla.
Vasemmistoliitolla on nyt vaaliliitto yhdeksällä niistä paikkakunnista, joissa vaaliliitto oli viimeksikin ja kahdeksalla paikkakunnalla, joissa vaaliliittoja ei ole ollut ainakaan vuoden 2012 kuntavaaleista alkaen. Tarkasteluaikana vasemmistoliiton 73 vaaliliittoa ovat olleet 46 paikkakunnalla tämän vuoden vaaliliitot mukaan lukien.
Vasemmistoliitolla eniten vaaliliittoja Vaasan, Keski-Suomen ja Lapin vaalipiireissä
Vasemmistoliitolla on kevään vaaleissa neljä vaaliliittoa Vaasan sekä kolme vaaliliittoa Keski-Suomen ja Lapin vaalipiireissä. Vuoden 2012 kuntavaaleista lähtien eniten vaaliliittoja on ollut Lapin, Oulun, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiireissä.
Seuraavissa taulukoissa esitellään vasemmistoliiton 19 vaaliliittoa tänä keväänä. Taulukoiden lomassa kerrotaan, miten vaaliliiton kävi niissä kunnissa, joissa oli vaaliliitto myös vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Soinin kunnassa vuoden 2021 kuntavaaleissa solmittu vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliliiton tulos on esimerkki siitä, kuinka jännittäviä tilanteita vaaliliittoasetelma voi luoda. Molemmat puolueet jäivät vuoden 2017 kuntavaaleissa ilman valtuutettua, vaikka niiden yhteinen kannatus olisi riittänyt yhteen paikkaan. SDP sai 26 ääntä, vasemmistoliitto 39 ääntä, ja valtuustopaikan olisi saanut 45 äänellä.
Viime vaalien vaaliliitossa molemmat puolueet saivat 21 ääntä, ja vaaliliitto sai yhden paikan. Paikka meni SDP:lle, sillä puolueen ainoan ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä oli korkeampi kuin kummankaan vasemmistoliiton ehdokkaan. Vasemmistoliitto sai vaaliliiton molemmat varavaltuutetun paikat.
Enonkoskella vasemmistoliitolla oli viimeksi ollut ehdokkaita vuonna 2008. Viime vaaleissa vasemmistoliitolla oli yksi ehdokas vaaliliitossa SDP:n kanssa. Ehdokas valittiin, ja vasemmistoliitto sai ensimmäistä kertaa valtuutetun Enonkoskella. SDP piti viisi valtuustopaikkaansa, keskusta menetti vasemmistoliiton saaman paikan.
Karvialla vasemmistoliitto piti viimeksi paikkansa vaaliliiton ansiosta. Keminmaalla vasemmistoliitto menetti vain yhden paikan vaaliliiton ansiosta. Kittilässä ja Vehmaalla vaaliliitto antoi demareille lisäpaikan. Ylitorniossa vaaliliitolla ei ollut vaikutusta paikkajakoon.
Vasemmistoliiton ainoa vaaliliitto vihreiden kanssa vuoden 2021 vaaleissa solmittiin Savo-Karjalan vaalipiirin Keiteleellä. Vaaliliiton ansiosta vihreät nousi valtuustoon. Vasemmistoliitto menetti toisen paikkansa, mutta olisi menettänyt sen saamillaan äänillä ilman vaaliliittoakin.
Vaaliliitot vihreiden kanssa ovat tänä vuonna uusilla paikkakunnilla lukuun ottamatta Hankasalmea, jossa vasemmisto ja vihreät olivat vaaliliitossa vuonna 2017.
Seuraavassa vielä yhteenveto viime vaalien tuloksista paikkakunnilla, joissa vasemmistoliitolla ei nyt ole vaaliliittoa.
Vasemmistoliitto sai lisäpaikan Somerolla kiitos vaaliliiton SDP:n kanssa ja piti paikkansa Pyhtäällä perussuomalaisten ja KD:n kanssa solmitun vaaliliiton ansiosta. Liedossa vasemmistoliitto menetti valtuustopaikan, mutta olisi menettänyt kaksi, ellei olisi ollut vaaliliittoa SDP:n kanssa. Keuruulla vasemmisto säilytti valtuustopaikkansa kiitos vaaliliiton eläinoikeuspuolueen kanssa.
Muiden puolueiden valtuustopaikkojen määriin vaaliliitoilla vasemmistoliiton kanssa oli myös seurauksia. Pellossa SDP sai lisäpaikan ja nousi valtuustoon Tervolassa. Aiemmin on jo mainittu vihreiden saama valtuustopaikka Keiteleellä.
SDP:n ja vasemmistoliiton vaaliliitolla ei ollut vaikutusta paikkajakoon Evijärvellä, Lopella, Nousiaisissa, Taivalkoskella eikä Utsjoella.
Vasemmistoliitolle valtuustopaikka 383 äänellä, keskustalle 149 äänellä
Vaalijärjestelmämme suosii suuria puolueita. Keskusta sai viime kuntavaaleissa valtuustopaikan keskimäärin 149 äänellä, SDP 284 äänellä, perussuomalaiset 262 äänellä ja kokoomus 337 äänellä. Vasemmistoliitto tarvitsi keskimäärin 383 ääntä valtuustopaikkaa kohden ja vihreät peräti 598 ääntä. Sen sijaan pienet puolueet pärjäsivät hyvin: KD tarvitsi yhteen paikkaan 284 ja RKP 262 ääntä.
Keskusta sai valtuustopaikan pienemmällä äänimäärällä kuin suuret porvaripuolueet ja vasemmistoliitto pienemmällä kuin vihreät. Tämä johtuu siitä, että nämä puolueet saavat suurimman osan valtuustopaikoistaan pienissä kunnissa, joissa valtuutettuja äänioikeutettua kohtaan on enemmän kuin suurissa kunnissa. Vasemmistoliitto sai nykyisistä valtuustopaikoistaan 46 prosenttia alle 10 000 asukkaan kunnissa siitä huolimatta, että vasemmistoliitto sai vain 17 prosenttia äänistään näissä kunnissa. Kristillisdemokraatit saivat paikkansa pienellä äänimäärällä nimenomaan vaaliliittojen ansiosta.
Kun suuret puolueet suurilla äänimäärillään saisivat kaikki tai lähes kaikki paikat varsinkin pienissä valtuustoissa, on pienen puolueen ainut mahdollisuus saada valtuustopaikka liittoutuminen suuren tai muiden pienten puolueiden kanssa. Suurta puoluetta, kuten kokoomusta, kiinnostaa vaaliliiton solmiminen esimerkiksi kristillisdemokraattien kanssa sen vuoksi, että se vaaliliiton avulla voi nostaa valtuustoon kristillisdemokraatin ja jättää punavihreän puolueen edustajan rannalle.
Kuvaava esimerkki vaaliliittojen potentiaalista on Tampereen pormestarin valinta viime kuntavaalien jälkeen. Tampereella on sovittu, että valtuusto valitsee pormestariksi sen vaaliliiton ehdokkaan, joka saa eniten ääniä. Sosiaalidemokraatit voittivat vaaleissa kokoomuksen. RKP:n saamat 160 ääntä kuitenkin riittivät nostamaan kokoomuksen ja RKP:n vaaliliiton 15 äänellä demareiden ohi, joten valtuusto valitsi kokoomuslaisen pormestarin.
Oikeistopuolueilla ylivoimaisesti eniten vaaliliittoja
Oikeistopuolueet ovat kaikkein kärkkäimpiä vaaliliittojen rakentajia. Tämän kevään vaaleissa yleisimmät vaaliliittoparit ovat kokoomus ja KD (41 vaaliliittoa), keskusta ja KD (19), kokoomus ja RKP (12), PS ja KD (11) sekä SDP ja vasemmistoliitto (10).
Erikoisena tämän kevään vaaliliitoissa voi halutessaan pitää hallitus- ja oppositiopuolueiden vaaliliittoja. Keskustalla ja KD:lla on 19 vaaliliittoa. Keskustalla ja RKP:lla on seitsemän vaaliliittoa ja vihreät ovat solmineet vaaliliiton kokoomuksen kanssa yhdessä kunnassa sekä kokoomuksen ja KD:n kanssa yhdessä kunnassa. Sangen yllättävältä näyttäviä vaaliliittoja on kaksi: keskustalla on yksi vaaliliitto perussuomalaisten ja yksi sosiaalidemokraattien kanssa.
Vaaliliitoilla tulee myös tämän kevään kuntavaaleissa olemaan suuri vaikutus valtuustopaikkojen jakoon. Vasemmistoliiton saamien valtuustopaikkojen lukumäärään eivät vaikuta vain vasemmistoliiton omat vaaliliitot. Muiden puolueiden solmimien vaaliliittojen saamat äänimäärät vaikuttavat vasemmistoliiton saamien valtuustopaikkojen lukumäärään vielä useammin, ja valitettavasti kielteisesti.
Vaaliliittojen pelätään usein vähentävän vasemmistoliiton äänimäärää. Ajatellaan, että äänestäjä, joka esimerkiksi kannattaa vasemmistoliittoa, mutta suhtautuu kielteisesti sosiaalidemokraatteihin, jättää helposti mieluummin äänestämättä kuin ottaa riskin, että hänen äänensä menee demarien hyväksi. Voidaan myös tuumia, että vihreitä inhoava vasemmistoliiton kannattaja mieluummin äänestää demareita kuin vasemmistoliittoa, jos on aihetta pelätä, että ääni vasemmistoliitolle lopulta hyödyttää vaaliliitossa vihreitä.
Nämä pelot ovat ymmärrettäviä, mutta eivät saa tukea ainakaan viime vaalien tuloksista. Vuoden 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliiton tulos oli valtakunnallista tulosta parempi 13:ssa niistä 22 kunnasta, joissa vasemmistoliitto oli vaaliliitossa, ja heikompi vain yhdeksässä kunnassa.
Uutista on päivitetty 31.3.2025 klo 9.49: Lisätty sana ”vasemmistoliiton” virkkeeseen: Vihreä liitto oli viime vaaleissa vain yhdessä kunnassa vaaliliitossa vasemmistoliiton kanssa ja yhdessä SDP:n kanssa.
uutiskirje 
