Jos sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset pysyvät voimassa, pienituloisten määrä Suomessa jatkaa kasvuaan vuoteen 2027 asti. Vastaavasti sosiaaliturvaleikkauksia perumalla pienituloisten määrä on mahdollista kääntää selkeään laskuun, Tämä selviää sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn huhtikuussa tekemistä laskelmista.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus teki huomattavia leikkauksia sosiaaliturvaan vuosina 2024 ja 2025. Leikkaukset kohdistuivat muun muassa työttömyysturvaan ja asumistukeen. SOSTE muistuttaa siitä, että jopa sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut vuosien 2024–2025 leikkausten lisäävän köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla.
– Sosiaaliturvaetuuksien indeksit on jäädytetty vuoteen 2027 saakka, ja toimeentulotukeen on suunnitteilla lisäleikkauksia. Jos korjausliikkeitä ei tehdä, pienituloisten ihmisten määrä kasvaa Suomessa edelleen nykyisestä useilla tuhansilla, kertoo laskelmat tehnyt SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
”Viime kädessä on poliittinen päätös, kenen halutaan kantavan vastuu valtiontalouden sopeutuksista.”
Köyhien määrä vähenisi
Jos sosiaaliturvaleikkauksia peruttaisiin, pienituloisia ihmisiä olisi vuonna 2026 noin 19 200 vähemmän ja vuonna 2027 noin 21 200 vähemmän verrattuna tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät leikkaukset pysyvät voimassa.
Tämä perustuu SOSTEn laskelmiin, joissa laskettiin sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotuksen, työttömyysturvan lapsikorotuksen sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttamisen vaikutukset köyhyyden kehittymiseen. Näiden toimien vaikutuksia verrattiin tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset pysyvät voimassa.
SOSTE tarkasteli laskelmissaan myös pienituloisten lasten määrässä tapahtuvaa muutosta. Määrä vähenisi siten, että ensi vuonna heitä olisi noin 6 000 ja seuraavana noin 6 300 vähemmän kuin ilman sosiaaliturvaleikkauksien perumisia.
”Inhimillisesti merkittävää”
SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen pitää laskelmien osoittamaa muutosta pienituloisten määrässä merkittävänä sekä määrällisesti että inhimillisesti.
– Laskelmat osoittavat, että pienituloisuutta on mahdollista vähentää huomattavasti. 21 000 ihmistä on suurin piirtein saman verran kuin Pirkkalassa tai Siilinjärvellä on asukkaita. Lisäksi tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsiköyhyyden seuraukset voivat kantaa pitkälle lasten aikuisuuteen asti, Järvinen sanoo.
Järvinen muistuttaa myös, että sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset näkyvät Suomessa tällä hetkellä muun muassa ylivelkaantumisen, häätöjen ja asunnottomuuden lisääntymisenä.
– Indeksikorotusten, lapsikorotusten ja suojaosien palauttaminen ei kumoaisi kaikkia leikkausten vaikutuksia, mutta olisi askel oikeaan suuntaan ja helpottaisi tuhansien ihmisten toimeentuloa ja arkea, hän toteaa.
Rahat listaamattomien yhtiöiden osingoista
SOSTEn esitykset sosiaaliturvaleikkausten perumiseksi lisäisivät julkisia menoja noin 255 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Järjestö esittää, että perumiset rahoitettaisiin esimerkiksi kiristämällä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta.
– Suomalaiset ekonomistit ja veroasiantuntijat ovat pitäneet listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä laajasti tarpeellisena. Maltillinenkin verouudistus lisäisi valtion tuloja noin 280–440 miljoonalla eurolla vuodessa, Kyyrönen sanoo.
– Viime kädessä on poliittinen päätös, kenen halutaan kantavan vastuu valtiontalouden sopeutuksista.
Hän muistuttaa siitä, että muutoksia on mahdollista tehdä muutoksia pian, koska Orpon hallitus kokoontuu tänään tiistaina kaksipäiväiseen . puoliväliriiheen sopimaan julkisen talouden suunnasta lähivuosille.
SOSTE teki köyhyyslaskelmat SISU-mikrosimulointimallilla. Laskelmissa ei huomioitu asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien indeksikorotuksia. Asumistuessa hyväksyttävien asumiskulujen normien korottaminen kansaneläkeindeksillä vähentäisi köyhyyttä vielä enemmän.
Pienituloiseksi määritellään henkilö, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta, mediaanitulosta.
lehti 