Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ja varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo vastustavat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa käännytyslain jatkoa.
Kansanedustaja pitävät käännytyslain viimevuotista hyväksymistä kohtalokkaana virheenä, jonka eduskunta on tekemässä uudestaan päättäessään lain voimassaolon jatkosta. Eduskunta keskustelee asiasta keskiviikkona. Esityksen hyväksymisestä äänestetään näillä näkymin ensi viikolla.
– Käännytyslaki on synkkä tahra eduskunnan ja oikeusvaltion historiassa. Jokainen kansanedustaja ja puolue on jälleen valinnan edessä, Koskela sanoo.
Käännytyslain jatkaminen ylittää hädin tuskin uutiskynnyksen.
– Kyse on siitä, missä arvossa pitää Suomen perustuslakia ja ehdottomia ihmisoikeuksia ja haluaako Suomen tietoisesti rikkovan näitä. Vasemmistoliitolle valinta ei ole vaikea.
Muitakin keinoja olisi
Koskela ja Honkasalo muistuttavat tuoreessa tiedotteessaan vasemmistoliiton painottaneen sitä, että Suomella on käytössään laajasti keinoja erilaisten turvapaikanhakijatilanteiden hallitsemiseen ilman poikkeuslakiin turvautumista.
He toteavat, että sekä poikkeuksellisiin turvapaikanhakijamääriin että erilaisiin hybridiuhkatilanteisiin on viime vuosina vastattu yhä laajemmin niin kansallisessa lainsäädännössä kuin EU-tasolla.
– Venäjä on raakaa ja laitonta hyökkäyssotaa käyvä diktatuuri, joka sortaa myös omia kansalaisiaan ja halveksii kansainvälistä oikeutta. Suomen tulisi olla oikeusvaltio ja vastata naapurinsa toimiin sellaisen tavoin, ei luopumalla itse perustuslaistaan ja kansainvälisistä velvoitteistaan eli toimimalla kuten Venäjä, Koskela sanoo.
Honkasalo on huolissaan siitä, miten vähän lain voimassaolon jatkamisesta on keskusteltu julkisuudessa ja miten vähän puolueet ovat kommentoineet sitä. Hän vertaa tilannetta vuodentakaiseen tilanteeseen, kun käännytyslain säätämisen yhteydessä asiasta käytiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Puolueista etenkin SDP kipuili asian kanssa, ja media kommentoi aihetta ahkerasti.
– Poikkeuslain voimassaolon jatkaminen on yhtä vakava kysymys kuin lain säätäminen alun perin. Hiljaisuus aiheen ympärillä on pelottavaa, hän sanoo.
– Vastaavasti erikseen päätetty itärajan sulkeminen loppuvuonna 2023 oli pääuutisaihe ja juridisesti harmaalla alueella. Nyt raja on ollut kiinni puolitoista vuotta ja asia ylittää hädin tuskin uutiskynnyksen. Näinkö helposti turrumme?
Honkasalo pitää ongelmallisena myös sitä, että nyt esitetään voimassaoloaikaa peräti vuoden 2026 loppuun asti.
”Huolestuttava suunnanmuutos”
Koskela arvioi käännytyslain olevan osa laajempaa huolestuttavaa suunnanmuutosta Suomen suhtautumisessa kansainväliseen oikeuteen.
– Sääntöpohjainen järjestelmä on erityisesti pienen maan turva ja Suomi on sitä perinteisesti puolustanut, hän sanoo.
– Suomen suhde kansainväliseen oikeuteen on kuitenkin tänään vinoutunut ja rikki. Omia kansainvälisiä velvoitteita rikotaan olkia kohauttaen ja samaan aikaan kansainvälisillä areenoilla ollaan kykenemättömiä reagoimaan Israelin sotarikoksiin ja kansanmurhaan.
Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula arvosteli kovin sanoin lakihanketta eduskunnan hallintovaliokunnan asiasta tekemän mietinnön valmistuttua eilen tiistaina. Hän teki siihen vastalauseen vihreiden kansanedustajan Tiina Elon kanssa.
Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä hyväksyttynä poikkeuslakina viime kesänä. Alkuperäinen laki on voimassa vuoden, ja nyt käsiteltävän esityksen hyväksyminen jatkaisi sen voimassaoloa. Käännytyslaki mahdollistaa turvapaikanhaun ja maahanpääsyn estämisen Suomen rajalla ilman valituskelpoista päätöstä.
Toistaiseksi hallitus ei ole ottanut lakia käyttöön, mutta itäraja on ollut kiinni joulukuusta 2023 lähtien rajavartiolain nojalla tehdyin päätöksin. Lain kiireellinen hyväksyminen edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä.
uutiskirje 
