Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula sanoo, ettei niin sanottua käännytyslakia olisi koskaan pitänyt hyväksyä.
– Käännytyslaki oli ja on häpeäksi oikeusvaltiolle, hän arvioi.
Nyt eduskunnan hallintovaliokunta kannattaa lain voimassaolon jatkamista vuoden 2026 loppuun asti. Kontulan mielestä jatkamiselle ei ole perusteita, ja hän jättikin yhdessä vihreiden kansanedustajan Tiina Elon kanssa hallintovaliokunnan mietintöön vastalauseen, jossa esitetään esityksen hylkäämistä.
”Lienee kaikille selvää, että käännytyslaki on vastoin perustuslakia.”
Lain tarkoitus on torjua vieraan valtion Suomeen kohdistamaa vaikuttamista, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Käytännössä se mahdollistaa esimerkiksi sen, että rajavartijoiden ei tarvitse ottaa vastaan kaikkia turvapaikkahakemuksia. Laki sallii myös henkilön maasta poistamisen.
Vastoin perustuslakia
– Lienee kaikille selvää, että käännytyslaki on vastoin perustuslakia, EU-oikeutta ja jopa sellaisia ihmisoikeuksia, joita ei tulisi voida rajoittaa missään oloissa, Kontula sanoo.
– Sen hyväksyneet kansanedustajat ja puolueet tekivät tietoisen ratkaisun rikkoa näitä velvoitteita, ja nyt he tekevät saman uudelleen.
Hän muistuttaa, että käännytyslain voimassaolon jatkosta päättäessään eduskunta on saman päätöksen edessä kuin vuosi sitten: hyväksyäkö laki, joka on vastoin Suomen kansainvälisiä velvoitteita ja omaa perustuslakia ja jollaista ei vakiintuneiden tulkintojen mukaan pitänyt koskaan voida säätää.
Kontula ja Elo huomauttavat vastalauseessaan myös nyt ehdotetun voimassaoloajan ongelmallisuudesta.
– Turvapaikanhakuoikeuden ja oikeusturvakeinojen epääminen ovat itsessään asioita, joiden ei tulisi olla mahdollisia edes poikkeuslailla, koska kyse on perustuslain keskeisiin ratkaisuihin puuttuvasta ihmisoikeuksien mitätöinnistä, Kontula muistuttaa.
– Asia erikseen on, ettei hallitus ole myöskään onnistunut uskottavasti perustelemaan tarvetta lain voimassaolon jatkamiselle itärajan nykyisessä tilanteessa ja vielä viime kertaa pidemmäksi ajaksi, Kontula sanoo.
Ei ole otettu käyttöön
Jo viime vuonna käännytyslakia säädettäessä perustuslakivaliokunnassa eriävän mielipiteen jättänyt Kontula piti perustuslakivaliokunnan tuolloin asiasta antamaa lausuntoa historiallisena askeleena. Hän näkee tilanteen yhä vakavana oikeusvaltion kannalta.
– Suomalainen oikeusvaltio on ollut pitkään vakaa, mutta se on myös hauras. Kun perustuslain ja yksiselitteisten asiantuntijanäkemysten yli kerran kävellään, on ovi auki seuraaville askelille, hän toteaa.
– Herää kysymys, kuinka monta kertaa äärimmäiseksi poikkeukseksi esitetty käännytyslaki voidaan uusia ja milloin poikkeustila muuttuu uudeksi normaaliksi.
Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä hyväksyttynä poikkeuslakina viime kesänä. Alkuperäinen laki on voimassa vuoden, ja nyt käsiteltävän esityksen hyväksyminen jatkaisi sen voimassaoloa vuoden 2026 loppuun asti.
Poikkeuslaki on voimassa aina kuukauden kerrallaan. Toistaiseksi hallitus ei ole ottanut lakia käyttöön, mutta itäraja on ollut kiinni joulukuusta 2023 lähtien rajavartiolain nojalla tehdyin päätöksin. Lain kiireellinen hyväksyminen edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä. Viimeksi laki hyväksyttiin kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, Kristillisdemokraattien, Liike Nytin sekä SDP:n ja RKP:n edustajien enemmistön äänin.
Lakiesitys etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon, jossa lain hyväksymisestä äänestetään.
lehti 