Toisen kautensa ensimmäisenä päivänä presidentti Donald Trump allekirjoitti määräyksen, jolla Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. The Guardian -lehti laski, että ensimmäisen sadan päivän aikana Trump teki 145 päätöstä, jotka heikentävät ympäristönsuojelua – enemmän kuin koko ensimmäisen kautensa kuluessa.
Trumpin toimet eivät ole tuhoisia pelkästään Yhdysvalloille, vaan niiden vaikutus ulottuu koko maailmaan.
Seuraavien esimerkkien pääasiallisena lähteenä ovat Earth.Orgissa ja The Guardianissa julkaistut yhteenvedot.
”Energiahätätilan” varjolla Trump kumoaa rajoituksia.
Fossiilisten ilosanoma
Kampanjoidessaan Trump lupasi repiä Joe Bidenin ympäristösääntelyn, jos fossiiliteollisuus antaa hänelle miljardi dollaria vaalitukea. Trump sai avokätisesti tukea ja viljeli kampanjassaan öljynporaukseen viittaavaa iskulausetta ”drill, baby, drill”. Ensimmäisenä virkapäivänään hän julisti energiahätätilan – vaikka Yhdysvallat tuotti sillä hetkellä enemmän öljyä kuin mikään maa koskaan ennen.
”Energiahätätilan” varjolla Trump kumosi monia ympäristönsuojelun säännöksiä. Heti alkuun hän avasi yli 60 000 neliökilometriä Alaskan arktista aluetta öljynporaukselle.
Trump kumosi rajoitukset nesteytetyn maakaasun viennille. Huhtikuussa hän allekirjoitti joukon asetuksia, joilla elvytetään hiilikaivoksia ja kannustetaan hiilen käyttöön lämmön ja sähkön tuotannossa.
Trump on käynyt suurella innolla aurinkovoiman ja tuulimyllyjen kimppuun, joita hän on kutsunut rumiksi ja inhottaviksi. Uudelle tuulivoimalle ei myönnetä lupia eikä lainoja.
Biden oli IRA-ohjelmassaan osoittanut 369 miljardia dollaria uusiutuvan energian edistämiseen. Trump jäädytti siitä kaiken, mitä ei vielä ollut ehditty käyttää.
Norminpurkutalkoot
Trumpin hallinto on käynnistänyt prosessin, jolla kumotaan tai löysennetään lukuisia määräyksiä. Niillä säädellään muun muassa autojen ja voimalaitosten saasteita, ilmanlaatua, teollisuuden päästöjä, noen ja elohopean haittoja sekä öljyn- ja kaasuntuotannon jätevesiä. Pois joutuu myös periaate, jonka mukaan osavaltiot eivät saa tuottaa haittaa naapureilleen.
Ympäristöministeriö (EPA) muutetaan teollisuuden etujen ajajaksi.
Trump määräsi Havaijin länsipuolella sijaitsevan 1,3 miljoonan neliökilometrin merensuojelualueen avattavaksi kaupalliselle kalastukselle. Lisäksi aiotaan heikentää uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelua koko maassa. Trump määräsi liittovaltion metsiin valtavat hakkuut ja kumosi vanhojen metsien suojelun. Luonnonsuojelualueita avataan kaupalliselle käytölle ja kiinteistökehitykselle. Kiistelty syvänmeren kaivostoiminta aiotaan aloittaa.
Usein vuosia kestäneet ympäristövaikutusten arvioinnit supistetaan 28 päivään.
Yhdysvaltain ilmastolakien pohjana on käsitys, jonka mukaan ilmastonmuutos on haitaksi kansanterveydelle. Trump määräsi maaliskuussa tämän arvioitavaksi uudelleen. EPA:n uusi päällikkö Lee Zeldin kehui tätä ”tikariniskuksi ilmastouskonnon sydämeen”.
Pikkumaisimmillaan Trump on omien pakkomielteidensä kanssa. Hän kielsi paperiset juomapillit liittovaltion virastoissa ja vettä säästävät rajoittimet suihkuissa. ”Tykkään ottaa mukavan suihkun hoitaakseni kauniita hiuksiani”, perusteli Trump ”suihkuvapauden palauttamista”.
Joukkoirtisanomiset
Trumpin määräyksillä ja Elon Muskin DOGE-ryhmän puhdistuksilla on erotettu yli sata tuhatta liittovaltion työntekijää. Irtisanomisia on kohdistettu muun muassa ympäristöministeriöön, Kansalliseen tiedesäätiöön, Metsäpalveluun sekä ilmatieteen laitokseen (NOAA), mutta myös vaikkapa avaruushallinto Nasaan. Joitakin elimiä kuten kehitysapuvirasto USAID aiotaan lopettaa kokonaan.
Potkuja on jaeltu monille ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoille, mutta myös esimerkiksi metsänvartijoille.
Heti alkajaisiksi tammikuussa EPA erotti riippumattomat ilmastotutkijat kahdesta keskeisestä neuvoa-antavasta elimestä, vaikka elimet olivat kongressin asettamia.
Ilmatieteen laitoksen leikkaukset heikentävät sääennusteiden tekemistä ja vaarallisiin ilmiöihin kuten tornadoihin varautumista. NOAA:n palveluiden on laskettu vaikuttavan yli kolmasosaan Yhdysvaltain bkt:stä. Varmemmaksi vakuudeksi Trumpin hallinto lopettaa hätätilavirasto FEMA:n keskeisen ohjelman, jolla varaudutaan tulvien ja metsäpalojen kaltaisiin katastrofeihin.
Trumpin lakeijat ovat purkaneet sopimuksia, lopettaneet tutkimusapurahoja ja kieltäneet ympäristöongelmiin liittyvien sanojen käytön hallinnon nettisivuilla.
Ympäristö-oikeudenmukaisuus
Köyhät alueet kärsivät Yhdysvalloissa suhteettomasti ympäristöongelmista ja saastuttavat toiminnat on usein sijoitettu niiden lähelle. Trump on asetuksillaan kumonnut joukon määräyksiä, joilla on pyritty korjaamaan tätä ongelmaa. Asiaa käsittelevät virastot suljetaan.
Robert F. Kennedy jr:n terveysministeriö on lakkauttanut viraston, joka on jakanut energia-avustuksia pienituloisten asumiseen.
Kehitysapuviraston lakkauttaminen vaikeuttaa kehitysmaiden ympäristötoimia, koska USAID on ollut merkittävä toimija.
Maaliskuussa Trump irrotti Yhdysvallat YK:n ilmastokriisin vaikutusten korvaamiseen tarkoitetusta rahastosta (UN Loss and Damage Fund), joka saatiin pitkän kiistelyn jälkeen aikaan vuonna 2022.
Yhdysvaltain eroaminen Pariisin sopimuksesta astuu voimaan vasta vuoden kuluttua siitä, kun ilmoitus on tehty. Siitä huolimatta Yhdysvallat ei toimittanut omaa päästöraporttiaan huhtikuun puolivälin määräaikaan mennessä.
Yhdysvallat on (Kiinan jälkeen) toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä.
Onko mitään rajaa?
Monet Trumpin toimista ovat kiistanalaisia. Liittovaltion tuomioistuimet ovat kumonneet osan niistä ja lisää juttuja on vetämässä.
Prosessit ovat kuitenkin pitkiä ja sotkuisia; arvioiden mukaan jopa Trumpille myötämielinen korkein oikeus saattaa kaataa joitakin toimista. Monenlaista vahinkoa ehtii joka tapauksessa aiheutua. Trump on myös osoittanut olevansa valmis uhmaamaan oikeusistuinten päätöksiä.
Osa Trumpin määräyksistä astuu toimeenpanovallan rajojen yli kongressin tontille. Republikaanien lammasmainen kongressienemmistö on tähän saakka niellyt tämän lähes nurisematta.
Republikaanit ovat yleensä korostaneet osavaltioiden laajaa itsemääräämisoikeutta. Trump on kuitenkin määrännyt oikeusministeri Pam Bondin pysäyttämään osavaltioiden lait, joilla fossiiliyhtiöitä asetetaan vastuuseen. Kalifornialta aiotaan kieltää päästökauppa ja New Yorkilta ruuhkamaksut.
Lopulta Trumpin hallinnon poukkoilu riipii hänen rahoittajiaankin. Esimerkiksi öljyn tarjonnan lisääminen laskee sen hintaa ja tuontitullit nostavat öljyteollisuuden tarvitseman teräksen ja alumiinin hintaa.