Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Minja Koskela iloitsee viikonloppuna leimahtaneesta keskustelusta, joka koskee puoustusmenojen nostamiseen liittyvän parlamentaarisen prosessin puutetta.
Koskela huomauttaa, että vasemmistoliitto peräänkuulutti puolustusmenoihin liittyvää parlamentaarista prosessia jo viime viikon keskiviikkona puolustuspoliittisen selonteon mietintöön jätetyssä vastalauseessa.
– On edustuksellisen demokratian näkökulmasta hyvin haitallista, mikäli hallitus ei tunnista suljettujen infotilaisuuksien ja parlamentaarisen prosessin välistä eroa. Hyvä, että tätä keskustelua käydään nyt julkisesti, Koskela sanoo.
”Hyvä, että tätä keskustelua käydään nyt julkisesti.”
Mistä rahat?
Koskela muistuttaa kuitenkin siitä, että julkisesta keskustelusta uupuu edelleen puhe puolustusmenoihin oleellisesti liittyvästä kysymyksestä: mistä rahat?
– Petteri Orpo totesi viikonloppuna, että kasvavat puolustusmenot rahoitetaan talouskasvulla, hän sanoo pääministerin lausunnosta, jonka tämä antoi kokoomuksen puoluevaltuuston kevätkokouksen yhteydessä medialle lauantaina.
– Tämä on ylioptimistista haihattelua. Naton viiden prosentin tavoite tarkoittaisi vuoteen 2032 mennessä lähes 16 miljardia euroa. Tietenkään sitä ei kuitata kasvulla, Koskela tyrmää.
Ongelmallinen bkt
Koskelan mukaan on lähtökohtaisesti ongelmallista, että puolustusmenot sidotaan prosentteihin bruttokansantuotteesta. Hän perustelee kritiikkiä sekä puolustuksen suorituskyvyn että talouspolitiikan realiteettien näkökulmasta.
– Kun nousevat puolustusmenot sidotaan bruttokansantuotteeseen, tarveperustaisuus häivyttyy. Se on myös suhdannepolitiikan näkökulmasta tehotonta, sillä kun puolustusmenot sidotaan bkt:hen, puolustukseen käytettävä rahamäärä tulee kasvamaan talouden kasvaessa, Koskela sanoo.
– Toisin sanoen kasvavien puolustusmenojen rahoitukseen talouskasvusta ei ole apua, koska puolustukseen käytettävä bkt:hen sidottu rahamäärä kasvaa samassa suhteessa talouden kasvun kanssa. Lisäksi on niin, että jos kaikki Nato-maat ryhtyvät samaan aikaan tavoittelemaan viittä prosenttia, kasvava kysyntä heijastunee tuotantovaikeuksina ja puolustusmateriaalin hintojen nousuna. Silloin samalla rahalla saadaan heikompaa suorituskykyä.
Luvassa leikkauksia?
Koskela julkaisi tänään maanantaina puolustusmenojen kasvuun liittyviä kysymyksiä käsittelevän blogitekstin. Hän toivoo, että menojen rahoittamisesta ja niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista käytäisiin laajempaa keskustelua.
– On oltava rehellinen: viiden prosentin tavoite tulee suurella todennäköisyydellä tarkoittamaan leikkauksia muista suomalaisille kriittisistä palveluista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä koulutuksesta, hän huomauttaa.
– Samalla syödään kokonaisturvallisuuden edellytyksiä. Viiden prosentin tavoitetta kannattavien puolueiden on kyettävä kertomaan uskottavasti: mistä rahat.
uutiskirje 