Väkivallan uhka on arkipäivää sosiaalialalla, selviää Työterveyslaitoksen ja Akava Worksin tuoreesta Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteet ja työkyky -tutkimuksesta.
Sosionomeista 58 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 49 prosenttia on kokenut asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa työssään hyvinvointialueella.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vaatii hyvinvointialueita entistä määrätietoisempiin toimiin työturvallisuuden parantamiseksi.
– Asiakasväkivalta ei saa olla osa sosiaalialan ammattilaisen työnkuvaa. Työturvallisuus on perusoikeus, jokaisen pitäisi voida tehdä työtä ilman pelkoa, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Orastavia merkkejä tilanteen paranemisesta on ilmassa, sillä Työterveyslaitoksen tekemän seurantatutkimuksen mukaan asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden osuus on hieman laskenut verrattuna edelliseen, joulukuussa 2024 julkaistuun tutkimukseen.
– Monet työpaikat ovat tarttuneet toimeen asiakasväkivallan kitkemiseksi. Tilanne vaatii kuitenkin järjestelmällistä seurantaa ja kehittämistä: toimintamallien, henkilöstömitoituksen, hälytysjärjestelmien ja jälkihoidon on pysyttävä ajan tasalla ja vastattava arjen riskeihin, Karsio painottaa.
Työoloissa paljon petrattavaa
Tuoreet kyselyt antavat karun kuvan hyvinvointialueiden työntekijöiden työoloista.
Työterveyslaitoksen toteuttama Akava Works -selvitys kertoo, että hyvinvointialueille siirtyminen ei ole parantanut henkilöstön työolosuhteita eikä työhyvinvointia.
– Työkykynsä heikentyneeksi kokevia on jo suuri osuus kaikista työntekijöistä. Tilanne vaatii tukea näille työntekijöille, jotta he jaksavat jatkaa työssään, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Risto Nikunlaakso.
Selvityksen mukaan työolosuhteet ovat heikentyneet, epävarmuus työsuhteesta ja sen jatkumisesta on kasvanut ja työpaikkakiusaaminen lisääntynyt. Organisaation päätöksenteko koetaan yhä useammin epäoikeudenmukaiseksi.
Talentian mukaan työstressi on lisääntynyt ja epävarmuus oman työsuhteen jatkosta kasvanut.
Huolta aiheuttaa esimerkiksi se, että vain 38 prosenttia sosiaalityöntekijöistä ja 42 prosenttia sosionomeista tuntee palautuvansa hyvin työpäivän rasituksista.
– Työn vaatimusten ja hallittavuuden tasapaino on järkkynyt entisestään. Hyvinvointialueiden kiristyvä talous ja jatkuvat muutospaineet tekevät tästä kehityksestä entistä kriittisemmän. Jos epätasapainoa ei korjata, riski on, että seuraukset näkyvät henkilöstön työkyvyssä, Karsio varoittaa.