Suomessa on ennätystyöttömyys, mutta se ei ole työttömyyskriisi. Tällaisia väitteitä on viime aikoina kuultu sekä valtiovarainministeriöstä että Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Kymmeneen prosenttiin noussutta työttömyyttä selittävät niiden mukaan muun muassa ukrainalaiset, työvoiman tarjonnan lisääntyminen ja tilastoharhat.
Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen otti lähitarkasteluun viisi työttömyyttä vähättelevää väitettä. Osa niistä ei pidä lainkaan paikkansa ja muutkin ovat harhaan johtavia. Hän kirjoittaa asiasta Sosten blogissa.
Ehkä näkyvin väite on ollut, että työttömyyttä kasvattavat ulkomaalaiset ja etenkin Suomeen tulleet ukrainalaiset. Tätä selitystä on pitänyt yllä etenkin Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kyyrösen mukaan Tilastokeskuksen aineistoista selviää, että kesäkuussa työttömien määrä kasvoi vajaalla 28 prosentilla. Ukrainalaisten osuus siitä oli vain noin 2 prosenttiyksikköä, ja muiden ulkomaalaisten reilu 5 prosenttiyksikköä.
Kesäkuun 28 prosentin työttömyyden kasvusta suomalaisten työttömyys selittää Kyyrösen 20 prosenttiyksikköä, ja 72 prosenttia kaikesta työttömyyden kasvusta viimeisen kahden vuoden aikana.
”Vain noin neljäsosa työttömyyden kasvusta selittyy ulkomaiden kansalaisten työttömyydellä – Suomen kansalaisten työttömyys on selvästi pääroolissa. Toisin sanoen väite, jonka mukaan korkeat työttömyyslukemat johtuisivat pääosin ulkomaalaisten ja erityisesti Suomeen saapuneiden ukrainalaisten työttömyydestä, ei pidä paikkaansa”, Sosten Kyyrönen toteaa.
Työvoiman tarjonta ei ole lisääntynyt
Pääekonomistin mukaan sekään ei pidä paikkansa, että työttömyyden kasvu johtuisi työvoiman tarjonnan lisääntymisestä. Se on ollut Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkausten tavoite, ja selitysten mukaan leikkausten takia työvoiman ulkopuolella aiemmin olleita olisi siirtynyt hakemaan töitä. Nykyisessä tilanteessa avoimia työpaikkoja ei kuitenkaan riitä kaikille.
Kyyrösen mukaan työvoimaosuus ei ole kuitenkaan lisääntynyt tänä vuonna kahteen edelliseen verrattuna.
”Tämä tarkoittaa, että työvoiman ulkopuolista väestöä ei ole siirtynyt viime aikoina osaksi työvoimaa. Näin ollen väite siitä, että työttömyysasteen nousu olisi seurausta työn tarjonnan kasvusta, on epätosi”, Kyyrönen kirjoittaa.
Tilastoharha ei selitä
Suomen viralliset työttömyysluvut saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, jota on tehty vuodesta 1959 lähtien. Viime viikolla valtiovarainministeriöstä arvioitiin, että tutkimus antaa työttömyydestä liian suuren kuvan, koska se perustuu kyselyaineistoon.
Kyyrönen tarkastelee työttömyyden kehitystä valtion asiantuntijavirasto KEHA-keskuksen ylläpitämällä työnvälitystilastolla, joka perustuu työvoimaviranomaisten asiakasrekisterin tietoihin. Siihen otosaineistoon mahdollisesti liittyvät ongelmat eivät vaikuta.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kasvoi elokuussa 75 000 henkilöllä ja KEHA-keskuksen työnvälitystilaston mukaan 62 000 henkilöllä kahden vuoden takaisesta.
Lukujen välillä on 13 000 työttömän ero, mutta Kyyrösen mukaan kumpikin tilasto kertoo samaa tarinaa: työttömyys on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana.
”Tässä mielessä on harhaanjohtavaa väittää, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta saa liioitellun synkän kuvan nykyisestä työttömyydestä.”
Lisäksi on sanottu, ettei työttömyys ole merkittävä ongelma, koska työllisyysaste on yhä historiallisen korkealla, ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on tilastoharha.
Kyyrönen lukee tilastoja niin, että työllisyysaste on laskenut selvästi viime vuosina, mikä antaa syytä huoleen. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taas ei ole tilastoharha, sillä palveluihin pääsy on vähentynyt, ja se kertoo pitkäaikaistyöttömyyden pahenemisesta.
uutiskirje 