Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen puheissa on toistunut sana nettosopeutus. Sillä tarkoitetaan summaa, jonka hallitus sopeuttaa leikkauksilla tai veronkorotuksilla, eli siinä ei huomioida kasvutoimien oletettuja vaikutuksia vaan toteutunut summa.
Toissa viikolla eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa liiallisen alijäämän korjaamisesta. Alijäämäselonteossa hallituksen nettosopeutukseksi arvioitiin 6,5 miljardia euroa. Kuitenkin viime viikolla julkistetussa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä julkisen talouden suunnitelmasta hallituksen nettosopeutukseksi arvioidaan alle puolet tästä, eli 2,8 miljardia.
– Eri dokumenteissa on eri luvut ja kokonaisuus on hähmäinen. Toissa viikon luku 6,5 miljardia on vaihtunut 2,8 miljardiin. Miten näin on käynyt?, kysyy vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.
Hallitus on sopeuttanut ja rapauttanut
Koskelan mukaan huomattava osa hallituksen kerskailemista säästöistä muodostuu oletetuista dynaamisista vaikutuksista. Hallitus on laskenut jopa kaksi miljardia säästöistä työllisyystoimien dynaamisten vaikutusten varaan. Työpaikkojen lisääntymisen sijaan Suomessa on kuitenkin ennätystyöttömyys.
"Toissa viikon luku 6,5 miljardia on vaihtunut 2,8 miljardiin. Miten näin on käynyt?"
Toisaalta kun arvioidaan nettovaikutusta julkiseen talouteen, on myös hallituksen menolisäykset ja valtion tulopohjaa rapauttavat toimet otettava huomioon.
Esimerkiksi päätös alentaa yritysten maksamaa yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä vähentää Suomen verotuloja yli 800 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän rahareiän oletetaan paikkaantuvan yhteisöveron dynaamisilla vaikutuksilla, vaikka tästä ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä.
Valtiovarainministeriökin on hiljattain korjannut arviotaan sen itserahoittavuudesta alaspäin.
– Kansalaisilla on oikeus tietää, kuinka paljon tämä hallitus, joka on kerskaillut vastuullisuudellaan leikatessaan köyhiltä ja jakaessaan rahaa rikkaille, on ihan oikeasti julkista taloutta sopeuttanut, Minja Koskela sanoo.
Velkajarru pohjaan ja lyhdyt sammuksiin
Muut eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat myös sitoutuneet mittaviin 8-11 miljardin nettosopeutuksiin ensi vaalikaudelle.
– Orpo-Purran hallitus on pistänyt hyvinvointivaltion polvilleen leikkauksilla, joiden nettosummaa he eivät näköjään itsekään tiedä, mutta joka jää joka tapauksessa kauas velkajarrusovussa alustavasti päätetystä 8-11 miljardista. Silti muut puolueet kuvittelevat voivansa nettosopeuttaa ensi kaudella tuollaisen poskettoman summan.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan nyt olisi korkea aika kuulla puolueiden konkreettiset ratkaisut siihen, miten tämä ylimitoitettu ja tuhoisa velkajarrusopeutus oikeasti toteutetaan.
– Mutta sitä ennen haluan saada Orpolta ja [valtiovarainministeri Riikka] Purralta vastauksen kysymykseen: Kuinka paljon Orpo-Purran hallitus on nettosopeuttanut?, Minja Koskela kysyy.
uutiskirje 
