KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sukupuutto vai nälkäkuolema?

Tuula-Liina Varis
18.6.2012 17.59
Fediverse-instanssi:

Suomen Kulttuurirahasto aloittaa ensi keväänä yleistoimittajien ja kulttuuritoimittajien ammatillisen koulutuksen. Säätiö on huolissaan kritiikin tasosta nykytilanteessa, jossa toimittajat ovat muuttuneet spesialisoituneista ammattilaisista jokapaikanhöyliksi. Tämä on hyvä uutinen, yhtä hyvä kuin SKR:n kolmivuotiset kirjastotalkoot, joilla tuettiin kotimaisen kaunokirjallisuuden hankkimista kirjastoihin.

Jokapaikanhöylät ovat todellakin ottaneet spesialistien paikan ainakin kirjallisuuskriitikoina. Netin blogi- ja peukutuskulttuurissa tilanne on pahin: tavaraa on paljon mutta laatua vähän, mielipiteitä rajattomasti, mutta asiantuntemusta niukasti. Taiteen tekijä, jolla on oikeus odottaa ammattikriitikon asiantuntevaa kommentaaria työstään, ei tästä mutuhutusta paljon kostu.

Mielipiteeni tulee tietysti dinosauruspuistosta, mutta en silti liene ainoa, jota pelottavat ennustukset ”kahteen suuntaan toimivien itsenäisesti rakentuvien tietoverkkojen” tulosta printtimedian tilalle. Verkossa ”yleisö ei enää ole objektin roolissa, vaan vastaanottamisen rinnalle on tullut paitsi vastaanväittäminen myös vaihtoehtoiset sisällöt”. ”Tieto on kollektiivista ja yleisö on se joukko, joka osallistuu”. Tällaisesta tulevaisuuden näköalasta on innostunut Suomen Arvostelijain Liiton Kritiikin Uutisten päätoimittaja Aleksis Salusjärvi viimeisimmän numeron pääkirjoituksessa.

Taiteen tekijä, jolla on oikeus odottaa ammattikriitikon asiantuntevaa kommentaaria työstään, ei tästä mutuhutusta paljon kostu.

Niin kauan kun vapaan kriitikonkin on asuttava seinien sisällä eikä verkon silmässä ja syötävä ruokaa, jota kakkubloggareiden nettitarjonta ei korvaa, minua kiinnostaa ja huolettaa hänen toimeentulonsa ja ammatillinen asemansa. Asema on heikko ja toimeentulo kehno, ja se on kiistatta yksi syy kritiikin tason ja arvostuksen laskuun.

Näihinkin ongelmiin Kritiikin Uutiset toki puuttuu. Karmeaa todellisuutta kuvaa mm. Sanoma-konsernin mielivaltaa koskeva uutisjuttu. 353 konsernin avustajaa on jo kieltäytynyt orjakontrahdin allekirjoituksesta, mutta konsernin panokset vain kovenevat. Helsingin Sanomat on katkaissut lähes 27 vuotta kulttuuriosaston arvostelijana toimineen Heikki Jokisen avustajasuhteen, koska hän Journalistiliiton freelancer-yhdistyksen SJF:n puheenjohtajana on määrätietoisesti puolustanut tekijöiden oikeuksia sopimuskiistassa. Siihen hänellä on laillinen oikeus ja SJF:n puheenjohtajana velvollisuus.

Sanoma-konsernin avustajakriisi on vakava periaatteellinen tekijänoikeus- ja sananvapauskysymys. Heikki Jokinen toteaa, että mikäli Sanoma-konserni saa tahtonsa läpi ja kaikki oikeudet avustajiensa työhön, sille kertyy suunnaton määrä oikeuksia Suomessa julkaistuihin kuviin ja lehtijuttuihin. Se saisi käyttää tai olla käyttämättä tätä aineistoa ilman, että tekijällä olisi siihen mitään sanomista.

Missä maassa me oikein elämme? Demokratiassa vain ay-toimintaa synkeästi vihaavassa USA:ssa? Mikä on sananvapauden tila, kun toimituksen sijasta yhtiön juristi päättää, kuka saa kirjoittaa lehteen kuka ei?

Vapaa kirjoittaja Pekka Virtanen laskee jutussaan, millä työmäärällä pakkoyrittäjyyteen sidottu ammattilainen tulisi kulttuurikritiikin alalla toimeen, jos omaan työhön perustuva rahantulo olisi yrittämisen ainoa ”johtolanka”. Perustyöntekijä maksaa työantajalle 6 000–10 000 euroa kuukaudessa, ja tämän haitarin yläpäähän kriitikon olisi sijoituttava, koska hän joutuu maksamaan myös omat sosiaalikulunsa. Vapailla markkinoilla tähän tulotasoon pääsisi Virtasen arvion mukaan kirjoittamalla kuukaudessa kolmesta viiteen laajahkoa kirjan kokoista julkaisua tai viitisenkymmentä lyhyempää arvostelua.

Johtajien tulotaso edellyttäisi vähintään yhden kirjan julkaisemista työpäivää kohti. Huipputuloihin päästäkseen olisi kirjoja suollettava kolmen kirjan päivävauhtia. Normaaliin viiden päivän työviikkoon pitäisi kirjoittamisen lisäksi sisällyttää infot, arkistotyöt, ideoinnit, neuvottelut ja toimistorutiini. Ruokatauko, vapaapäivät ja lomatkin olisi pidettävä. Kuvitelmat sikseen, juttunsa lopussa Virtanen palaa raakaan arkeen: hänen on kirjoitettava kahden päivän ja 40 esitelmän kongressista 1 500 merkin katsaus lehteen. Paljonkohan siitä maksetaan?

Aleksis Salusjärven visio kriitikoiden toimeentulomahdollisuuksien aukeamisesta netissä näyttää raa’an arjen valossa olevan hakaneulalla taivaasta kiinni. Hän vetoaa muotibloggareiden saamiin mainostuloihin ja siihen, että jotkut kirjablogien kirjoittajat jo saavat vapaakappaleita ja kustantajien tiedotteita. Vaikka saisivat vielä infokutsuja ja pikku työtarjouksiakin, on freelancereiden kurjan aseman ja karmean kohtelun huomioon ottaen vaikea nähdä näiden armopalojen millään lailla tulevaisuudessakaan parantavan kriitikoiden toimeentuloa. Ennemmin ollaan tiellä kohti pahenevaa kurjuutta, ehkä peräti ammattitaitoisen kritiikin kuihtumista ja ammattikriitikkokunnan kuolemaa. Kuolevatko he nälkään vai sukupuuttoon? Sitä sopii kysyä.

Taidekritiikki on perinteisesti nähty osana taideinstituutiota. Niin se täällä dinosauruspuistossa nähdään vieläkin, vaikka kulttuuritoimittajat hokevat, että se on uutiskriteereille alistettavaa journalismia. Se ei palvele vain yleisöä vaan on myös elintärkeä vuorovaikutussuhde taiteilijan ja kriitikon välillä.

Taiteen Keskustoimikunta jakaa työskentely- ja kohdeapurahoja myös arvostelijoille lähtökohtana juuri kritiikin rooli taideinstituution osana. Taiteen edistämislain tehtävänä ei ole tukea journalismia. Jos kritiikki on vain journalismia, jossa jokaisen mielipide on demokraattisesti tasa-arvoinen, esitettiinpä se missä ja miten tahansa, miksi sitä pitäisi tukea taiteen määrärahoista? Pitäisikö kriitikoiden apurahatkin siirtää taiteilijoille, kasvattamaan valtion taiteilijatuen onnettomasti jälkeenjäänyttä rahapottia? Tulisivat kyllä tosi tarpeeseen. Mitä mahtaa uusi TAIKE-virasto asiasta tuumia?

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset