Autot ovat palaneet ja kivet lentäneet viime öinä monissa Tukholman lähiöissä. Viikonloppuna Husbyn lähiöstä alkaneet mellakat ovat levinneet yö yöltä entistä useampaan suurkaupungin lähiöön.
Nuorten vihan kohteeksi ovat joutuneet virkavallan edustajina ennen muuta poliisit. Levottomuuksista taas kärsivät eniten köyhien lähiöiden asukkaat, joiden auto on tuikattu tuleen tai talojen ikkunat särjetty. Turhautunut nuorisojoukko ei valikoi tihutöidensä kohteita.
Kahakointiin on monta perimmäistä syytä, kuten työttömyys, rahapula, köyhyys, osattomuus, yhteiskunnan ulkopuolelle työntäminen, maahanmuuttajien integroitumisen epäonnistuminen… Mitkään syyt eivät kuitenkaan oikeuta tuhoamaan kanssaihmisten omaisuutta tai muuttamaan asuinalueet turvattomiksi.
Omalla tavallaan mellakointi kertoo ruotsalaisen hyvinvointimallin epäonnistumisesta. Kaikki ei ole sitä, miltä kiiltokuvissa näyttää. Pinnan alla on jännitteitä, jotka ovat nyt purkautuneet mellakointina ja raivona.
Tukholmaan on syntynyt lähiöitä, joissa asukkaiden enemmistö on maahanmuuttajia. Heistä taas suurin osa on työtä vailla ja monet nuoret ovat täysin syrjäytyneet ruotsalaisesta yhteiskunnasta. Näiden nuorten katkeruutta lisää se, että he eivät pääse nauttimaan Ruotsin vaurauden hedelmistä ja itse saavat kokea rasistista kohtelua.
Mellakoinnin voittajat eivät löydy kaduilta, eivätkä he ole poliisejakaan. Voittajia ovat tilannetta hyväkseen käyttävät ulkomaalaisvastaiset järjestöt, ehkä myös tavalliset rikolliset sekä yhteiskuntaa ja poliisia ylipäätään vastustavat ryhmittymät. Myös ulkomaalaisviha saa uutta sytykettä lähiömellakoista.
Voiko mellakointi levitä Suomeen? Onko niitä, jotka seuraavat Ruotsin esimerkkiä? Tuskin, vaikka meilläkin syrjäytettyjen ja näköalattomien nuorten osuus on lisääntymässä. Suomessa ei kuitenkaan ole samanlaisia lähiöitä kuin Ruotsissa eikä meillä – onneksi – ole esimerkiksi sellaisia organisoituneita ryhmittymiä, jotka haluaisivat käydä kivin ja kepein poliisin kimppuun.
Ongelma pitää kuitenkin tiedostaa meilläkin, sillä Suomessa on sosiaalisia ongelmia ja nuorison pahoinvointia omasta takaa jo ihan riittävästi. Väärässä paikassa säästäminen voi tulla kalliiksi.
lehti 