Euroopan Vasemmisto
Jäseninä 27 vasemmistopuoluetta 21:stä Euroopan unionin jäsenvaltiosta.
Vasemmistoliitto oli pohjoismaisten sisarpuolueittensa tavoin pitkään EL:n ulkopuolella ja yhteistyötä tehtiin EU-parlamentissa GUE-NGL -ryhmän kautta. Kun vuoden 2009 eurovaaleissa Vasemmistoliitto ei saanut parlamenttiin yhtään edustajaa, päätti puolue EU-yhteistyön tehostamiseksi liittyä EL:n jäseneksi.
Vasemmiston on laajennettava käynnissä olevaa poliittista protestia.
Viikonvaihteessa se järjesti Eurooppalaisen vaihtoehdon huippukokouksen, johon osallistui EL:n jäsenpuolueiden edustajia, kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen väkeä ja tutkijoita sekä yliopistoväkeä yhteensä 22 Euroopan maasta. EL:n hallitus päättää tässä kuussa jatkotoimenpiteistä. Aktiivista toimintaa on odotettavissa.
Euroopan talouskriisin yhtenä poliittisena seurauksena neoliberalistinen oikeistopolitiikka on ajautumassa umpikujaan. Vasemmiston kannatus taas kasvaa monissa maissa. Esimerkiksi Ranskan tulevissa presidentinvaaleissa vasemmiston ehdokkaan Jean-Luc Mélenchonin suosio on noussut viime viikkoina nopeasti, todettiin viime viikonvaihteessa kokoontuneen Euroopan Vasemmiston (EL) konferenssissa.
Euroalueella harjoitetun talouslinjan kannalta ehkä mielenkiintoisiin on kuitenkin Kreikassa toukokuussa pidettävien parlamenttivaalien tulos. Jos vasemmistovoimat saavat kerättyä riittävästi kannatusta, voi Kreikan suhtautuminen vaivoin neuvoteltuihin EU-tukipakettien ehtoihin mennä koko lailla uusiksi.
Poliittiset muutokset eivät heijastu vain parlamentaarisiin voimasuhteisiin, vaan myös kansalaisten spontaani aktiivisuus on kasvanut. Ihmiset ovat tulleet kaduille varsinkin kurjistamispolitiikan uhreiksi joutuneissa maissa. Myös ammattiyhdistysliike on liittynyt mielenosoittajien rintamaan, tästä tuoreimpana esimerkkinä Espanjassa viime viikolla järjestetty yleislakko.
Tavoitteellisempaan toimintaan
Euroopan Vasemmisto pyrkii organisoimaan kansalaisten aktivoitumisen tavoitteellisemmaksi ja vahvistaa sitä kautta vasemmiston poliittisen kannatuksen kasvua.
Erityisesti se nostaa esille pelastusohjelmien epäoikeudenmukaisuuden. Paremmin pärjäävien maiden veronmaksajilta kerätyllä tuella ei auteta kriisimaiden talouksia eikä heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä niissä. Tukimiljoonilla pelastetaan vaikeuksissa olevien maiden hädällä keinotelleita pankkeja ja minimoidaan niiden osakkeenomistajien tappioita.
Moni tavallinen eurooppalainen on yhtä mieltä pankkituen epäoikeudenmukaisuudesta. Silti ei ole itsestään selvää, että kurjistamispolitiikan kohteeksi joutuneet ihmiset antavat poliittisen tukensa vasemmistopuolueille, vaikka nämä kuinka vaativat, että tukimiljoonilla tulee pankkien sijaan pelastaa asunnottomiksi joutuneita ja nälkää näkeviä kansalaisia.
Uudenlaista demokratiaa
Vasemmiston mielestä muutokseen tarvitaan uudenlaista, laajempaa demokratiaa. Vasemmiston keskuudessa usein toisteltu sana onkin ”liike”, jolla viitataan poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen, kansalaisten etuja puolustavien järjestöjen ja kansalaisten spontaanien mielenosoitusten tuottamaan yhteiseen rintamaan tai vähintään yhteiseen tahtoon, jolla tähdätään nykymenon muuttamiseen.
Vaikka Suomessa hallitus rakentuu laajalle poliittiselle konsensukselle, havaitsee helposti, että monissa maissa yhä ongelmallisemmaksi muodostuvat kehityspiirteet löytyvät myös meiltä. Esimerkiksi julkisten hyvinvointipalvelujen, terveydenhuollon tai vanhusten hoidon yksityistäminen ovat talouskriisissä olevissa maissa vain johtaneet vielä nopeampaan palvelutason heikkenemiseen kuin meillä.
Yksityistämisen ja julkisten menojen ja palvelujen karsinnan ohella myös valtion ja julkisen talouden tulopuolen kehitys on koko Euroopassa saman suuntaista. Rikkaiden verotusta ollaan helpottamassa ja kehitys kohti tasaveroa on yhä yleisempää, ellei ole jo toteutunut. Eläkepommin nimissä ollaan eläkeikää nostamassa ja eläkkeelle pääsyn ehtoja tiukentamassa kaikkialla.
Ristiriitojen Eurooppa
Vasemmiston yhteisen poliittisen linjan kannalta ongelmallista on, että eritasoinen talouskehitys johtaa ristiriitoihin eri kansojen ja kansalaisten kesken riippumatta poliittisesta kannasta. Tukea antavissa maissa syytetään vaikeuksiin joutuneita tuhlailusta ja löyhästä talouden pidosta. Tuen saajat taas ovat katkeria heille asetetuista ankarista ehdoista ja sen tuomasta kurjistamispolitiikasta.
Ay-liikkeessä arvostellaan Saksan viime vuosien matalaa palkkalinjaa, joka on kilpailukyvyn kautta pakottanut myös muiden Euroopan maiden ay-liikkeet tinkimään palkkavaatimuksistaan. Palkansaajien ostovoima on alentanut talouskasvua, joka yhdessä suuryritysten tekemien joukkoirtisanomisten kanssa on heikentänyt työllisyyttä monissa maissa.
Euron ja koko kansainvälisen talouden ongelmien todellinen syyllinen, sääntelystä vapaan finanssitalouden jatkuva paisuminen siihen liittyvine keinottelun luotoisine piirteineen, on sen sijaan jäänyt niin kansalaisten kuin mediankin huomion ulkopuolelle.
Kansallisella tasolla käyttöön on jäänyt vain tiukan budjettikurin ja -leikkausten tie aikana, jolloin tarvittaisiin talouden elvytystä työllisyyden parantamiseksi. Euroopan tasolla jatkuvilla pelastuspaketeilla käydään toivotonta uskottavuustaistelua markkinavoimia vastaan. Kuitenkin tiedossa on, että jokaista pakettia seuraa markkinavoimien operaatio niiden uskottavuuden horjuttamiseksi. Tämä on markkinalogiikan mukaan väistämätöntä, koska siitä on taloudellista hyötyä markkinoilta voittoja havitteleville tahoille.
Protestia on laajennettava
Euroopan Vasemmiston puheenjohtaja, ranskalainen Pierre Laurent tiivisti viime viikonvaihteessa Brysselissä vasemmiston tavoitteet kolmeksi teesiksi:
Vasemmiston on laajennettava käynnissä olevaa poliittista protestia ja aktivoitava entistä laajempi kansalaisten joukko mukaan yhteiseen liikkeeseen, jotta muutosten toteuttamiseksi saadaan tarpeeksi voimaa.
Demokratia on palautettava takaisin kansalaisille, joille se kuuluu. Tämä edellyttää markkinavoimien ja niitä tukevan oikeiston hegemonian murtamista kaikissa maissa ja kaikilla sektoreilla. Demokratialle on myös kehitettävä uusia muotoja, joilla turvataan parempi vaikuttamisen mahdollisuus kaikille kansalaisille.
Vasemmiston on yhdessä kansalaisten ja poliittisten liittolaisten kanssa linjattava uudenlaisia poliittisia toimintavaihtoehtoja. Menneeseen ei enää ole paluuta, tulevaisuus on meidän käsissämme.
Euroopan Vasemmisto
Jäseninä 27 vasemmistopuoluetta 21:stä Euroopan unionin jäsenvaltiosta.
Vasemmistoliitto oli pohjoismaisten sisarpuolueittensa tavoin pitkään EL:n ulkopuolella ja yhteistyötä tehtiin EU-parlamentissa GUE-NGL -ryhmän kautta. Kun vuoden 2009 eurovaaleissa Vasemmistoliitto ei saanut parlamenttiin yhtään edustajaa, päätti puolue EU-yhteistyön tehostamiseksi liittyä EL:n jäseneksi.
Vasemmiston on laajennettava käynnissä olevaa poliittista protestia.
Viikonvaihteessa se järjesti Eurooppalaisen vaihtoehdon huippukokouksen, johon osallistui EL:n jäsenpuolueiden edustajia, kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen väkeä ja tutkijoita sekä yliopistoväkeä yhteensä 22 Euroopan maasta. EL:n hallitus päättää tässä kuussa jatkotoimenpiteistä. Aktiivista toimintaa on odotettavissa.
uutiskirje 
