Vainoamista tutkiva viisivuotinen Varjo-hanke perehtyy parisuhteen jälkeiseen vainoon ja julkaisee digitaalista vainoa käsittelevän käsikirjan. Jatkuvasti kehittyvä teknologia on otettu huomioon myös vuoden alusta uudistetussa viestintälaissa. Viestintärauhaa laajennettiin vainoamisen kriminalisoivan lakiuudistuksen yhteydessä.
– Aikaisemmin viestintälain puitteissa rikos on tapahtunut vain, jos häiritsevät tekstiviestit on luettu kotona. Nyt viestintärauha koskee myös kodin ulkopuolista tilaa, digitaalista vainoa käsittelevän käsikirjan suomentaja, hanketyöntekijä ja psykoterapeutti Ulla Valtonen kertoo.
Lähipiirikään ei turvassa
Teknologian yleistyminen ja arkipäiväistyminen on tehnyt vainoamisen uhrit erityisen haavoittuviksi. Vainoamisen tutkimus on vasta alussa, mutta tutkijat arvelevat vainoamisen yleistyneen osaksi juuri teknologisen kehityksen myötä.
Esimerkiksi sosiaalinen media on vainotulle vaarallinen paikka.
Varjo-hankkeen hanketyöntekijä ja psykoterapeutti Riitta Hannus on nähnyt työssään vainoamistapauksia 15 vuoden ajan. Hänen mukaansa vainoamistapaukset ovat usein vaikeita ja vainoamiselta voi olla erittäin vaikeaa suojautua.
– Vainoamisen keinovalikoima on mieletön. Kekseliäs vainoaja saa rahalla paljon ja osaa käyttää myös omaa osaamistaan. Siksi suojautuminen on äärimmäisen vaikeaa. Pahimmassa tapauksessa täytyy jättää kaikki, läheiset jäävät uhreiksi, jos painun maan alle, Hannus kuvailee.
Parisuhteen jälkeisessä vainoamisessa on vaarana, että lapset joutuvat vainoamisen välineiksi ja sitä kautta myös uhreiksi. Myös ystävät ja muut läheiset kärsivät vainoamisesta. Ei ole tavatonta, että vainoaja alkaa häiritä uhrin lähipiiriä.
Kuka tahansa uhriksi
Varjo-hankkeen julkaisema Digitaalinen vaino parisuhteessa -käsikirja antaa konkreettisia neuvoja digitaaliselta vainolta suojautumiselle. Nimestään huolimatta se on hyödyllinen opas myös muille kuin parisuhteen jälkeisen vainon uhreille.
Riitta Hannus huomauttaa, että parisuhteen jälkeiset vainoamistapaukset eivät suinkaan kata koko vainoamistapausten laajaa kirjoa.
– Ketä vain voidaan vainota. Täysin tuntematon saalistaja on harvinaisempi vainoamisenmuoto. Vainon uhreiksi saattavat toisaalta joutua myös työtoveri tai vaikkapa naapuri.
Vainoamista on tutkittu Suomessa vasta hyvin vähän. Muualla Euroopassa vainoaminen on kriminalisoitu 1990-luvulta lähtien, ja tutkimuskin on pidemmällä. Varjo-hanke pyrkii tuottamaan lisää tietoa vainoamisesta suomenkielellä sekä opastamaan, mistä Suomessa voi saada apua vainoamistapauksiin.
Apua onkin tärkeää hakea. Jos itseä vainotaan, auttavat puhelimet ovat hyvä väylä avun saamiselle. Mikäli on huolestunut läheisestä, kannattaa apua hakea ammattilaisilta silloinkin. Lastensuojelu auttaa vainon välineiksi ja siitä kärsiviä lapsia.
Yleisen syytteen alainen rikos
Vainoaminen on kriminalisoitu tämän vuoden alusta alkaen. Lain mukaan vainoamiseen syyllistyy ”se, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta.”
Vainoaminen on Suomessa yleisen syytteen alainen rikos. Näin ollen viranomaisilla on velvollisuus puuttua vainoamiseen myös ilman vainotun suostumusta.
Vainoamislain voimaantulon yhteydessä rikoslakiin lisättiin myös viestintärauhan rikkomista koskeva säännös. Lain mukaan viestintärauhan koskee muitakin viestintävälineitä kuin puhelimia tai matkapuhelimia. Samalla viestintärauha vallitsee myös kodin ulkopuolisissa tiloissa.
Rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Varjo-hanke antaa tietoa vainoamisesta ja vinkkejä siitä selviytymiseen sekä vainolta suojautumiseen. Digitaalinen vaino parisuhteessa –käsikirja on julkaistu Varjo-hankkeen kotisivuilla.
uutiskirje 
