Finnwatch selvitti eurovaaleihin osallistuvien puolueiden ja ehdokkaiden näkemyksiä veroparatiisien kitkemiseen liittyvistä poliittisista hankkeista.
SDP, vihreät ja vasemmistoliitto haluavat tiukempaa sääntelyä veroparatiisitalouteen puuttumiseksi. Kokoomus ja perussuomalaiset eivät tukeneet kaikkia kunnianhimoisimpia ja keskeisimpiä sääntelyhankkeita ja sitovia velvoitteita.
– Yritysten aggressiivisesta verosuunnittelusta on käyty Suomessa paljon keskustelua ja äänestäjien on tärkeää tietää, mitä parlamenttiin pyrkivät aikovat tehdä verovälttelyn suitsimiseksi, sanoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Kysymyksiin vastasivat kahdeksan suurimman puolueen edustajat ja lisäksi 14 ehdokasta eri puolueista. Finnwatchin kysymykset käsittelivät muun muassa monikansallisten yritysten maakohtaista raportointia, yritysten todellisten omistajatietojen avoimuutta, veroviranomaisten monenkeskistä ja automaattista tiedonvaihtoa sekä verovastuullisuuskriteerien sisällyttämistä julkisiin hankintoihin.
Perussuomalaiset yllätti
Telkin mukaan perussuomalaisten vastaukset olivat yllättäviä.
– Perussuomalaisten eurovaaliohjelman mukaan puolue kannattaa toimivia aloitteita veroparatiisitalouden torjunnassa. Finnwatchin kyselyssä puolue ei kuitenkaan luvannut tukea suurinta osaa poliittisessa keskustelussa esiin nostettuja keskeisimpiä aloitteita, Telkki toteaa.
Perussuomalaisten EU-vaaliohjelman yksi kärkiteema on veroparatiisitalous. Ohjelman mukaan ”EU:n keskeisimpiä painopisteitä tulee olla veroparatiisien bisnesetiikan palauttaminen kestävälle pohjalle”.
Ohjelman kirjauksesta huolimatta eurovaaliehdokas Simon Elon ja puoluesihteeri Riikka Poutsalon vastausten perusteella perussuomalaiset vastustavat lähes kaikkia verovälttelyn hillitsemistä edesauttavia mekanismeja.
”Lisää vain hallinnollista taakkaa”
Kyselyn perusteella perussuomalaiset eivät kannata yrityksiä koskevaa automaattista veroviranomaisten välistä tiedonvaihtoa, EU-maiden omaa listaa veroparatiiseista, yritysten maakohtaista raportointivelvollisuutta, avointa viranomaisrekisteriä yhtiöiden edunsaajien selvittämiseen eivätkä vastuullisen veronmaksun sisällyttämistä julkisten hankintojen kriteereihin.
Kielteistä kantaansa maakohtaiseen raportointiin perussuomalaiset perustelevat sillä, että viranomaisilla on oikeus tietojen saantiin jo nyt ja näiden tietojen kerääminen yleistä julkisuutta varten lisää vain hallinnollista taakkaa ja johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin, koska kovin harvoilla ihmisillä riittää ammattitaitoa tulkita lukuja.
Finnwatchin mukaan olisi erikoista rajoittaa tietojen avaamista ja julkista keskustelua vain sillä perusteella, että kaikilla taloustietoja tulkitsevilla ei olisi lukujen arvioimiseen riittävää ammattitaitoa.
”Mikä on vastuullista veronmaksua?”
Perussuomalaiset eivät myöskään kannata yhtiöiden edunsaaja- ja omistajatietojen aiempaa laajempaa julkista saatavuutta, koska puolueen mukaan ”tiedot yhtiön osakkeenomistajista tulee olla yhtiössä nähtävillä jo nykyisin Suomessa.”
Finnwatchin mukaan perussuomalaisten katsantokanta on liian suppea eikä ota huomioon sitä, että veroparatiisitalouteen puuttumiseksi olisi tärkeää saada tietoa yritysten todellisista omistajista ja omistusrakenteista nimenomaan Suomen ulkopuolisissa veroparatiiseissa.
Vastauksessaan perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Poutsalo kysyy, ”mikä on vastuullista veronmaksua ja mikä sen vastakohta vastuuton veronmaksu. Verot pitää maksaa lain mukaan.”
Finnwatch huomauttaa, että aggressiivinenkin verosuunnittelu voi olla monissa tapauksissa laillistakin, mutta nimenomaan tällainen säädettyjen verolakien tarkoitusten vastaisten verojen välttely rapauttaa EU-maiden veropohjia. EU:ssa on nähty, että nykyinen sääntely ei aseta verokeinottelulle riittäviä raameja.
”Todelliset omistajat julki”
Suurin osa kyselyyn vastanneista eurovaaliehdokkaista kannattaa yrityksille pakollista maakohtaista raportointia sekä automaattista ja monenkeskistä verotiedonvaihtoa. Enemmistö haluaa myös yritysten todelliset omistajat julki.
– Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta on sitä mieltä, että EU-maihin tulee perustaa avoimet julkiset viranomaisrekisterit, joista kaikkien olisi mahdollista selvittää yritysten tosiasialliset edunsaajat ja omistussuhteet. Tämä on tärkeä edistysaskel, Finnwatchin Henri Telkki sanoo.
EU:ssa valmistellaan rahanpesudirektiiviä, jolla mahdollistettaisiin yritysten todellisten omistussuhteiden ja edunsaajien henkilötietojen läpinäkyvyys. Tavoitteen toteutuessa rahanpesudirektiivi pureutuisi rikollisen rahanpesun lisäksi myös salaisuuslakien ja -käytäntöjen taakse piiloutuvien pöytälaatikkoyritysten omistusjärjestelyihin sekä mahdolliseen verovilppiin.
Myös suomalaisilla suuryrityksillä on lukuisia pöytälaatikkoyhtiöitä, joita käytetään eri tavoin verosuunnitteluun. Finnwatchin selvityksen mukaan suomalaisyhtiöillä on ainakin yli 400 veroparatiiseihin sijoittautunutta tytäryhtiötä.
Kolme neljästä Finnwatchin kyselyyn vastanneesta on sitä mieltä, että EU-maihin tulee perustaa avoimet julkiset viranomaisrekisterit, joista kaikkien olisi mahdollista selvittää yritysten edunsaajat ja omistussuhteet. Kaikki vasemmistoliiton, vihreiden sekä kristillisdemokraattien vastaajat kannattavat avointa rekisteriä, kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaista vain osa.
Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Li Anderssonin mukaan avoimuuden lisääminen hyödyttää viranomaisten lisäksi tutkijoita ja median edustajia, jotka näin pystyisivät paremmin toimimaan valtaapitävien talousvaikuttajien vahtikoirina.
Perussuomalaiset, kokoomus ja RKP eivät kannata avointa viranomaisrekisteriä vaan katsovat riittäväksi, että todelliset omistajatiedot ovat saatavilla erillisestä pyynnöstä.
Perussuomalaiset: Hankintalakiin ei verokriteerejä
EU:ssa säädettiin uusi julkisten hankintojen direktiivipaketti tämän vuoden alussa. Julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa valtio ja kunnat voivat jo tällä hetkellä vapaaehtoisesti asettaa sosiaalisia ja ekologisia erityiskriteereitä hankkeiden valinnalle. Veronmaksun vastuullisuutta ei ole tähän mennessä huomioitu julkisissa hankinnoissa.
Yli puolet kyselyyn vastanneista ehdokkaista katsoo, että sosiaalisten ja ekologisten erityiskriteerien sekä vero-oikeudenmukaisuuden huomioiminen yhteisillä varoilla tehtävissä julkisissa hankinnoissa tulisi säätää pakolliseksi.
Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mielestä verokriteerejä ei kuitenkaan tulisi sisällyttää hankintalakiin.
RKP ja kokoomus puolestaan näkevät EU:n roolin lähinnä neuvoa antavana ja katsovat, että EU:n komission tulisi antaa ohjeistus siitä, miten jäsenmaat voisivat asettaa tarjouksia tekevien yritysten veronmaksun vastuullisuuden julkisten hankintojen yhdeksi valintakriteeriksi.
Kokoomuksen mielestä ensin on ratkaista, mikä määritelmä veroparatiisista olisi käyttökelpoisin julkisten hankintojen yhteydessä. Olennaista puolueen mukaan on, että esimerkiksi lakeja noudattavaa ja liiketoiminnallisin perustein veroparatiisissa toimivaa yhtiötä ei perusteetta suljeta tarjouskilpailujen ulkopuolelle.
uutiskirje 
