Etiopia on muutaman viime vuoden aikana vuokrannut ainakin 36 000 neliökilometriä eli siis lähes Hollannin kokoisen alueen viljelysmaata sijoittajille. Osa sijoittajista on etiopialaisia liikemiehiä, mutta suurin osa on ulkomaalaisia, erityisesti Saudi-Arabiasta ja Intiasta.
Hallituksen ”maapankissa” on lisäksi 21 000 neliökilometriä maata valmiina vuokrattavaksi.
Samanaikaisesti hallitus käynnisti viime vuoden alussa niin sanotun kyläohjelman. Sen ensimmäisen vuoden aikana oli määrä siirtää 70 000 ihmistä uusiin kyliin. Kaikkiaan tarkoitus on siirtää puolitoista miljoonaa ihmistä vuoden 2013 loppuun mennessä neljällä Etiopian hallintoalueella: Gambellassa, Afarissa, Somalissa ja Benishangul-Gumuzissa.
”Meidät on tuotu tänne odottamaan kuolemaa.”
Etiopian hallitus sanoo, että kyläohjelman tarkoitus on parantaa ihmisten elinoloja ja saattaa heidät parempien palvelujen piiriin.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) tiistaina julkaiseman raportin mukaan todellisuus on kovasti toisenlainen.
Valtavat alueet vuokralla
Etiopian hallituksen mukaan kyläohjelmalla ei ole mitään yhteyttä maan vuokraamiseen ulkomaisille sijoittajille. Vuokrattavat maat ovat sen mukaan joko asumattomia tai vajaakäytössä.
HRW:n raportissa on selvitetty tilannetta kaukana rintamailta sijaitsevalla Etiopian läntisimmällä hallintoalueella Gambellassa. Sen 300 000 asukasta ovat etupäässä vähemmistökansallisuuksia nuereja ja anuakeja.
Gambellan 26 000 neliökilometrin pinta-alasta peräti 42 prosenttia on joko jo vuokrattu ulkopuolisille tai merkitty vuokrattavaksi.
Kyläohjelma alkoi juuri Gambellasta. Ainakin 20 000 perhettä on jo siirretty perinteisiltä alueiltaan, joissa he asuivat paimentolaisina tai satokauden mukaan paikkaa vaihtaneina viljelijöinä.
”Parempaa elämää” – nälässä
Virallisen Etiopian mukaan kyläohjelmassa ei ketään pakoteta muuttamaan ja vapaaehtoisia muuttajia on enemmän kuin pystytään sijoittamaan.
Gambellassa muuttaneet sen sijaan kertoivat HRW:lle, että heidät pakkosiirrettiin. Ne jotka vastustelivat tai edes kysyivät jotakin, joutuivat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskattiin.
Väestönsiirrot aloitettiin huonoimpaan mahdolliseen aikaan, juuri satokauden alussa. Asukkaat eivät ehtineet korjata satoa entisiltä asuinpaikoiltaan. Uusilla alueilla he eivät saaneet siemeniä eikä lannoitteita. Siksi moni näki nälkää.
Uudet alueet olivat usein maaperältään köyhiä ja kuivuuden vaivaamia. Uusissa kylissä ei ollut kouluja, terveydenhoitoa tai mitään muutakaan luvatuista palveluista. Menetetyistä maista ei maksettu korvauksia. Jotkut gambellalaiset ovat nyt pakolaisleireillä Keniassa.
”Meidät on tuotu tänne odottamaan kuolemaa”, sanoi eräs pakkosiirretyistä HRW:lle.
Aasialaiset vuokraavat
Gambella on päässyt osalliseksi globalisaatiosta, jossa kehitysmaan riistäjä ei aina tulekaan lännestä. Etiopia markkinoi hedelmällisiä maitaan erityisesti Persianlahden alueella, Etelä-Aasiassa ja Kaukoidässä.
Maaperältään karut tai liikaväestön täyttämät valtiot turvaavat ruokahuoltoaan vuokraamalla maita Afrikasta ja muualta kehitysmaista. Yhä enemmän vuokramaita menee myös biopolttoaineiden viljelyyn.
Suurimpia Gambellan uusista tilanomistajista on saudiarabialainen miljardööri Mohammed al-Amoudi, joka on saanut Etiopian hallitukselta edullisesti vuokralle peräti sadan neliökilometrin tilukset. Hän on rakennuttamassa sinne 40 kilometrin mittaista kastelukanavaa aloittaakseen riisinviljelyn.
Etiopia on yksi maailman suurimmista kehitysavun vastaanottajamaista. Suurin yksittäinen avunantaja on Iso-Britannia. Human Rights Watch vetoaa avustajahallituksiin, etteivät ne edes tietämättään olisi osallisina väestön pakkosiirroissa.
Etiopian hallitus tyrmää HRW:n raportin pahantahtoisena mustamaalauksena. Etiopia raivostui samalle taholle jo pari vuotta sitten, kun HRW raportoi hallituksen käyttävän kehitysapua painostuskeinona eli kehitysohjelmia kohdennetaan niihin kyliin, joissa äänestetään tunnollisesti pääministeri Meles Zenawin hallituspuoluetta.
Etiopiassa tehtiin laajoja väestön pakkosiirtoja myös 1970- ja 1980-luvuilla, Neuvostoliiton leiriin kuuluneen diktaattorin Mengistu Haile Mariamin aikana. Nykyinen Meles Zenawin hallitus on Yhdysvaltain läheisimpiä liittolaisia Afrikassa.
uutiskirje 
