KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ihmiset pakkosiirretään, maat sijoittajille Etiopiassa

Terassiviljelmiä Konson alueella Etiopian eteläosassa.

Terassiviljelmiä Konson alueella Etiopian eteläosassa. Kuva: MauritsV

Etiopiassa ollaan tyhjentämässä Hollannin kokoista maa-aluetta asukkaista, jotta se voidaan vuokrata ulkomaisille sijoittajille vientikasvien viljelyä varten.

Arto Huovinen
19.1.2012 13.58

Etiopia on muutaman viime vuoden aikana vuokrannut ainakin 36 000 neliökilometriä eli siis lähes Hollannin kokoisen alueen viljelysmaata sijoittajille. Osa sijoittajista on etiopialaisia liikemiehiä, mutta suurin osa on ulkomaalaisia, erityisesti Saudi-Arabiasta ja Intiasta.

Hallituksen ”maapankissa” on lisäksi 21 000 neliökilometriä maata valmiina vuokrattavaksi.

Samanaikaisesti hallitus käynnisti viime vuoden alussa niin sanotun kyläohjelman. Sen ensimmäisen vuoden aikana oli määrä siirtää 70 000 ihmistä uusiin kyliin. Kaikkiaan tarkoitus on siirtää puolitoista miljoonaa ihmistä vuoden 2013 loppuun mennessä neljällä Etiopian hallintoalueella: Gambellassa, Afarissa, Somalissa ja Benishangul-Gumuzissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Meidät on tuotu tänne odottamaan kuolemaa.”

Etiopian hallitus sanoo, että kyläohjelman tarkoitus on parantaa ihmisten elinoloja ja saattaa heidät parempien palvelujen piiriin.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) tiistaina julkaiseman raportin mukaan todellisuus on kovasti toisenlainen.

Valtavat alueet vuokralla

Etiopian hallituksen mukaan kyläohjelmalla ei ole mitään yhteyttä maan vuokraamiseen ulkomaisille sijoittajille. Vuokrattavat maat ovat sen mukaan joko asumattomia tai vajaakäytössä.

HRW:n raportissa on selvitetty tilannetta kaukana rintamailta sijaitsevalla Etiopian läntisimmällä hallintoalueella Gambellassa. Sen 300 000 asukasta ovat etupäässä vähemmistökansallisuuksia nuereja ja anuakeja.

Gambellan 26 000 neliökilometrin pinta-alasta peräti 42 prosenttia on joko jo vuokrattu ulkopuolisille tai merkitty vuokrattavaksi.

Kyläohjelma alkoi juuri Gambellasta. Ainakin 20 000 perhettä on jo siirretty perinteisiltä alueiltaan, joissa he asuivat paimentolaisina tai satokauden mukaan paikkaa vaihtaneina viljelijöinä.

”Parempaa elämää” – nälässä

Virallisen Etiopian mukaan kyläohjelmassa ei ketään pakoteta muuttamaan ja vapaaehtoisia muuttajia on enemmän kuin pystytään sijoittamaan.

Gambellassa muuttaneet sen sijaan kertoivat HRW:lle, että heidät pakkosiirrettiin. Ne jotka vastustelivat tai edes kysyivät jotakin, joutuivat uhkailujen, pahoinpitelyjen ja mielivaltaisten pidätysten uhreiksi. Naisia raiskattiin.

Väestönsiirrot aloitettiin huonoimpaan mahdolliseen aikaan, juuri satokauden alussa. Asukkaat eivät ehtineet korjata satoa entisiltä asuinpaikoiltaan. Uusilla alueilla he eivät saaneet siemeniä eikä lannoitteita. Siksi moni näki nälkää.

Uudet alueet olivat usein maaperältään köyhiä ja kuivuuden vaivaamia. Uusissa kylissä ei ollut kouluja, terveydenhoitoa tai mitään muutakaan luvatuista palveluista. Menetetyistä maista ei maksettu korvauksia. Jotkut gambellalaiset ovat nyt pakolaisleireillä Keniassa.

”Meidät on tuotu tänne odottamaan kuolemaa”, sanoi eräs pakkosiirretyistä HRW:lle.

Aasialaiset vuokraavat

Gambella on päässyt osalliseksi globalisaatiosta, jossa kehitysmaan riistäjä ei aina tulekaan lännestä. Etiopia markkinoi hedelmällisiä maitaan erityisesti Persianlahden alueella, Etelä-Aasiassa ja Kaukoidässä.

Maaperältään karut tai liikaväestön täyttämät valtiot turvaavat ruokahuoltoaan vuokraamalla maita Afrikasta ja muualta kehitysmaista. Yhä enemmän vuokramaita menee myös biopolttoaineiden viljelyyn.

Suurimpia Gambellan uusista tilanomistajista on saudiarabialainen miljardööri Mohammed al-Amoudi, joka on saanut Etiopian hallitukselta edullisesti vuokralle peräti sadan neliökilometrin tilukset. Hän on rakennuttamassa sinne 40 kilometrin mittaista kastelukanavaa aloittaakseen riisinviljelyn.

Etiopia on yksi maailman suurimmista kehitysavun vastaanottajamaista. Suurin yksittäinen avunantaja on Iso-Britannia. Human Rights Watch vetoaa avustajahallituksiin, etteivät ne edes tietämättään olisi osallisina väestön pakkosiirroissa.

Etiopian hallitus tyrmää HRW:n raportin pahantahtoisena mustamaalauksena. Etiopia raivostui samalle taholle jo pari vuotta sitten, kun HRW raportoi hallituksen käyttävän kehitysapua painostuskeinona eli kehitysohjelmia kohdennetaan niihin kyliin, joissa äänestetään tunnollisesti pääministeri Meles Zenawin hallituspuoluetta.

Etiopiassa tehtiin laajoja väestön pakkosiirtoja myös 1970- ja 1980-luvuilla, Neuvostoliiton leiriin kuuluneen diktaattorin Mengistu Haile Mariamin aikana. Nykyinen Meles Zenawin hallitus on Yhdysvaltain läheisimpiä liittolaisia Afrikassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään