Erkki, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olet osallistunut työeläkeyhtiöiden rahastointia koskevan poikkeuslain käsittelyyn ja olet kannattanut vuoden 2008 pörssiromahduksen jälkeisten vakavaraisuusvaatimusten löysentämisen jatkamista. Minusta työeläkeyhtiöiden vaatimus meidän eläkeläisten rahoilla tapahtuvan keinottelun riskien poiston jatkamisesta ei ole perusteltua.
Työeläkerahastoissa on 125 miljardia (125 000 000 000) euroa. Se on jättiläismäinen summa, jonka perusteella yksityiset työeläkeyhtiöt saavat käyttää paitsi sijoitusvaltaa meidän rahoihimme myös osakkeiden omistukseen perustuvaa yritysten omistajavaltaa.
Vasemmisto on perinteisesti kohdellut työeläkeyhtiöitä silkkihansikkain siitä syystä, että näiden yksityisten yhtiöiden hallintoelimiin on valittu jokunen ammattiliittopamppu. Siitä syystä ay-liike on taltutettu, eikä se vaadi tel-varojen sijoitustoiminnan riskipitoisuuden alentamista. Suuririskisten osakesijoitusten osuus oli pankkikriisin synnyn aikaan lähes puolet rahastojen varoista, ja elämä osoitti, ett näitä varoja ei ollut sijoitettu turvaavasti ja tuottavasti.
Mikä on ay-liikkeen moraali, kun se ei vaadi työeläkeyhtiöitä sijoittamaan enemmän kotimaahan?
Vuoden 2008 romahduksessa osakkeiden ja rahasto-osuuksien arvo aleni 22 miljardia, eikä alenemaa ole saatu korjattua pörssikurssien noustessa vuonna 2009. Suomen Kuvalehden (11/2010) artikkelin mukaan työeläkeyhtiöissä oli tehty kriisin aikana raskaita väärinarvioita tulevan kehityksen suunnasta, ja tappiot ovat olleet sen mukaisia.
Erkki, edustamasi valiokunta perustelee rahastosijoitusten riskinpoiston poikkeuslain jatkoa sillä, että osakkeiden mahdollinen myynti romahduttaisi Helsingin pörssin kurssitason. Perustelu on hatara. Miksi yhtiöt olisivat myyneet nimenomaan kotimaisia osakkeita, joiden osuus koko potista on noin 1/3 eivätkä ulkomaisia osakkeita, joiden osuus on lähes 2/3? Ja jos ne silloin olisivatkin joutuneet myymään, pitääkö niille nyt vakaamman kehityksen oloissa antaa samat riskiensosialisoimisedut kuin ne saivat silloin kriisitilanteessa?
Työeläkevaroistamme on sijoitettu 2/3 ulkomaille. Samaan aikaan ovat jotkut terveet kotimaiset yhtiöt ajautuneet vaikeuksiin käyttöpääoman puutteen takia. Mikä on sellaisessa tilanteessa ay-liikkeen moraali, kun se ei vaadi työeläkeyhtiöitä sijoittamaan enemmän kotimaahan ja sijoittaa suurimman osan omistakin varoistaan ulkomaille? Kysyn tätä myös sinulta Erkki, kun olet yksi ay-liikkeen vaalirahoja saaneita edustajiamme.
Edellisellä poikkeuslailla työeläkeyhtiöt saivat keinottelupuuhissa huvenneisiin toimintapääomiin meiltä eläkeläisiltä miljardi euroa. Osa näistä eduskunnan lähes ilman keskustelua ja kokonaan ilman avun taloudellista arviointia hyväksymistä tasetukiaista valui eläkemaksujen asiakaspalautuksina suuryhtiöiden kassoihin. Sen miljardin takaisinmaksusta eläkkeidemme katteeksi ei ole mitään varmuutta, sillä rahojen palauttaminen meille on sidottu osakeomaisuuden hyvin löysiin tuotto-odotuksiin.
Samaan aikaan, tosin ilman eduskunnan myötävaikutusta, eläkeläisiltä on otettu miljardi euroa niille suuryhtiöille, jotka ovat lakkauttaneet omat eläkesäätiönsä.
Erkki, miten sinä voit hyväksyä nämä miljardien tulonsiirrot eläkeläisiltä työeläkevakuutusyhtiöille ja suuryhtiöille?
Työeläkejärjestelmä kaipaa perinpohjaista tuuletusta. Siksi teen seuraavan ehdotuksen siinä hengessä, jossa kapitalismin emämaissa pelastettiin pankit: Jos valtio takaa työeläkeyhtiöiden keinottelutappiot ja sosialisoi riskit, otettakoon valtiolle vastaava omistusosuus näiden yhtiöiden osakkeista.
Ay-liikkeen valvojiin emme valitettavasti voi sijoitustoiminnassa luottaa; onhan meillä vielä muistissa entisen punapääoman romahdus ja ay-liikkeen johtajien vastuuttomuus niiden yhteisten varojen valvonnassa.
Risto Uimonen on tehnyt kirjan vuoden 1995 hallitusneuvotteluista. Sen mukaan hallitusohjelman talouspoliittinen osuus hyväksyttiin kokoomuksen ja demareiden salaisen ennakkovalmistelun tuloksena sellaisenaan. Kun niiden hallitusneuvottelujen kana on vielä kynimättä, käytän tilaisuutta hyväkseni ja kysyn Claes Anderssonilta, missä vaiheessa neuvotteluja tai niitä ennen sinulle esitettiin kyseinen sosiaaliturvan leikkausohjelma ja missä vaiheessa sinä siihen sitouduit.
lehti 