Euroopan komissio on tehnyt aloitteen EU-rikosten luettelon laajentamisesta kattamaan vihapuheen ja -rikokset. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi hankkeesta unionin tilaa koskevassa puheessaan vuonna 2020.
Vihapuhe ja -rikokset ovat lisääntyneet jyrkästi Euroopassa ja niistä on muodostunut erittäin vakava ilmiö niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin. Komission mukaan EU:n laajuisen ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan unionin yhteisiä toimia.
Vihapuheen ja -rikosten kriminalisoiminen EU:n tasolla edellyttää kuitenkin oikeusperustaa, jota ei nykytilanteessa ole. Siksi Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisällytettyä nykyistä ns. EU-rikosten luetteloa on laajennettava, jotta voidaan varmistaa kaikissa EU:n jäsenmaissa sovellettavat yhteiset vähimmäissäännöt rikosten ja seuraamusten määrittelyyn.
Tämänpäiväinen aloite on ensimmäinen vaihe EU-rikosten luettelon laajentamisessa. Seuraavassa vaiheessa komissio voi esittää lainsäädäntöehdotuksen sen jälkeen, kun jäsenmaat ovat hyväksyneet aloitteen.
Lisääntynyt pandemian aikana
Komissio perustelee aloitteessa, miksi vihapuhe ja -rikokset olisi sisällytettävä EU-rikosten luetteloon.
Sen tänään julkaisemassa selvityksessä kerrotaan, että vihapuhe ja -rikokset ovat laajalti levinnyt ja yleistyvä ilmiö, joka herättää huolta.
Esimerkiksi romaneihin, juutalaisiin, muslimeihin ja aasialaisiin tai tällaista alkuperää oleviksi miellettyihin henkilöihin kohdistuvat vihanilmaukset, kuten rasistiset hyökkäykset ja pahoinpitelyt, väkivaltainen kiusaaminen, uhkailu ja rasistinen kielenkäyttö, ovat lisääntyneet pandemian aikana.
Lähteiden mukaan 52 prosenttia nuorista naisista ja tytöistä on joutunut verkkoväkivallan, kuten uhkailun ja seksuaalisen häirinnän, kohteeksi. Samalla vammaiset henkilöt ovat muita suuremmassa vaarassa joutua väkivaltarikosten, kuten viharikosten, uhreiksi sekä häirinnän kohteeksi.
Neuvoston on Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan tehtävä yksimielinen päätös, jolla vihapuhe ja -rikokset määritellään erilliseksi rikollisuuden alaksi.
Seuraavaksi komissio voi ehdottaa lainsäädäntöä, jolla vahvistetaan vihapuheen ja -rikosten määritelmiä ja seuraamuksia koskevat vähimmäissäännöt, Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäviksi tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.