Tehy ja SuPer esittävät sosiaali- ja terveydenhuollon viisivuotista kriisiohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostettaisiin 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Ammattiliittojen mukaan tämä nostaa alan vetovoimaa pitkällä aikavälillä.
Liittojen mukaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kriisi näkyy hoitajapulan lisäksi siinä, että terveysasemia, sairaaloiden osastoja ja kokonaisia vanhuspalveluyksiköitä on suljettu. Leikkauksia siirretään. Kotihoidon asiakkaat jäävät vaille perushoitoa. Hoidon laatu kärsii.
– Kansalaisten perustuslain mukainen oikeus hoitoon on vaarantunut. Korona tulee jättämään valtavan hoitovelan. Tilanne on vakava. Jopa Euroopan komissio on suosittanut Suomea puuttumaan alan henkilöstöpulaan ja varmistamaan järjestelmän kantokykyä, kuvaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hoitajapulaa liitot todistavat tilastoilla. Sairaanhoitajat ovat työvoimapula-ammattien listalla ensimmäisellä ja lähihoitajat toisella sijalla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi työ- ja elinkeinoministeriön mukaan saamatta 32 000 työntekijää vuonna 2020 työvoimapulan vuoksi.
Väestön ikääntyminen lisää koulutetun hoitohenkilöstön tarvetta. Vanhuspalveluihin arvioidaan tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä. Lisäksi on korvattava eläkkeelle siirtyvä hoitohenkilöstö.
Myös pohjoismaiset tilastot ovat murhaavia Suomelle. Suomi käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon miljardeja vähemmän rahaa kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 prosenttia. Yhden prosenttiyksikön ero merkitsee rahassa noin 2,5 miljardia euroa.
Hoitajajärjestöjen mukaan sote-sektoria on Suomessa alibudjetoitu vuosia.
”Perustus sortunut, pintaremontti ei auta”
Hoitajajärjestöjen mukaan sote-järjestelmän heikko kantokyky korostui pandemiassa. Laajoja rajoituksia tarvittiin myös riittämättömäksi tehostetun palvelujärjestelmän vuoksi. Kantokykyä ei voi kuitenkaan vahvistaa, jos henkilöstöä ei ole saatavilla. Resursointi on arvovalinta.
– Muutkaan toimenpiteet hoitajapulan ratkaisemiseksi eivät tule auttamaan, jos perusasia eli palkkaus ei ole kunnossa. Pintaremontti ei riitä, kun perustus on sortunut, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Hoitajajärjestöt vaativat Suomen hallituksen sitoutumista erilliseen pelastusohjelmaan, joka turvaa naisvaltaisen hoitoalan veto- ja pitovoiman.
”Pelastusohjelma säästää kustannuksia”
Palkkauksen parantamista koskeva ohjelma tulee järjestöjen mukaan neuvotella työmarkkinaosapuolten kesken itsenäiseksi virka- ja työehtosopimukseksi, mutta rahoitus ohjelmaan on saatava valtiolta. Valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 1.1.2023 alkaen.
3,6 prosentin vuosittainen palkankorotus sopimuskorotusten päälle maksaisi Tehyn ja SuPerin mukaan vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa sisältäen kaikki työvoimakulut.
Liittojen mukaan pelastusohjelma säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Paheneva hoitajapula johtaa sekä palkkakilpailuun että hoidon viivästymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Pelastusohjelmalla kyetään vastaamaan tilanteeseen hallitusti, ennakoivasti ja tasa-arvoisesti. Ohjelma on mahdollista toteuttaa, tästä on liittojen mukaan kansainvälisiä esimerkkejä.
– Tämä maksaa ja sitä on turha kauhistella, kun asiat on päästetty tähän pisteeseen. Kansalaisten perustuslaillinen oikeus hoitoon ei toteudu ja järjestelmä horjuu pahasti. On arvovalinta päättäjiltä, mihin rahaa käytetään. Se mihin Suomella ei ole varaa, on menettää hoitajat, sanoo Rytkönen.
Ero Ruotsiin yli 4 miljardia
Ammattiliitot pitävät ydinkysymyksenä Suomen alhaista panostusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Jos Suomi käyttäisi saman osuuden kuin Ruotsi OECD-vertailussa, Suomen tulisi lisätä 4,2 miljardia sote-sektorille.
Hoitajat sanovat olevansa kyllästyneitä vastuunpakoiluun. Palkkakysymystä pakoilee milloin hallitus, milloin työnantaja.
– Pallottelun pitää loppua. Palkkauksen parantaminen on työmarkkina-asia, mutta ihan yhtä lailla se on valtiovallan ja poliitikkojen asia. Tämä on kaikkien niiden asia, jotka tarvitsevat sote-alan ammattilaisia syntymästä siihen viimeiseen hengenvetoon, toteaa Paavola.
Hoitajaliittojen avaus antaa osviittaa siitä, että ne tavoittelevat alan sopimusneuvotteluissa yli viiden prosentin palkankorotuksia tänä vuonna.
uutiskirje 
