Läntiset ja venäläiset analyytikot ovat tulkinneet Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimia turhan rationaalisesti, katsoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma. Vihman mukaan Venäjän erilaisista sotilasoperaatioista saamia hyötyjä ja haittoja on katsottu liian kapeassa kehyksessä.
– Vielä viime viikolla on ajateltu, että Putin pelaa hienovaraista peliä, jossa vähitellen lisätään painetta. Tämä viikko on paljastanut, ettei peli ole kovinkaan hienovarainen.
– Tässä on jatkuvasti kuukausien ajan kasattu sotavoimaa eri paikkoihin, ja nyt sitä käytetään hyvin suoraviivaisesti. All in, Vihma sanoi perjantaina KU:n Kaikki uusiksi -podcastissa.
”Nykykehitys on ollut rappiollista, hänet on petetty ja siitä johtuu viha, joka oikeuttaa hänen tehtävänsä”
Vihma hakee selitystä Putinin toimille sanaparista entistävä nostalgia. Kyseessä on nostalgian poliittinen muoto, jolla pyritään palauttamaan jotakin hyväksi ja arvokkaaksi koettua entistä suuruutta.
Samoin Vihma nostaa esiin, että Putinin maanantaisessa puheessa tuotiin esiin historiallinen tehtävä.
– On syytä olettaa, että Putin toimii tällä hetkellä ”historiallisen tehtävän” ja historiallisen mielikuvituksen vallassa. Se on hänelle se olennainen osa, ja siihen liittyy entistävän nostalgian ydinelementtejä: Nykykehitys on ollut rappiollista, hänet on petetty ja siitä johtuu viha, joka oikeuttaa hänen tehtävänsä, Vihma selittää.
Vihma huomauttaa, että Putin on selvästi valmis maksamaan hintaa. Sen sijaan mahdollisesta palkinnosta Putin puhuu hyvin vähän.
– Hänhän ei maalaa minkäänlaista tavoitetilaa. Maanantain puhe, samoin kuin sodanjulistuspuhe torstaina, oli melkein pelkästään erilaisten petosten läpikäyntiä.
– Bolševikit, Leninin hallinnolliset reformit, jotka hän esitti Ukrainan valtion juurisyyksi. Että Lenin ”loi Ukrainan tyhjästä”.
Vihman mukaan Putinin toimissa näkyy entistävän nostalgian tai taantumuksellisuuden radikaalius.
– Hyvin kiinnostavalla tavalla tällainen maailmankatsomus näyttää vallankumoukselliselta. Hyvin radikaalilta vallankumoukselta, joka ei suuntaudu tulevaan juuri lainkaan, vaan nimenomaan suuntautuu menneeseen. Sen ohjaava voima on historiallinen mielikuvitus, ja nimenomaan historialliset vääryydet ja vanha suuruus, joka jossain on palautettavissa.
– Kun historioitsija katsoo Putinin puhetta, se on vähän niin kuin biologi katsoisi teurastamoa.
uutiskirje 
