Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutoksiin sopeutumista ja haavoittuvuuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on raportin mukaan vaikea päästä nykytoimilla.
– Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat raportin mukaan alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa.
Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastokriisissä. Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen auttaa ihmisiä selviytymään.
Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien mukaan. Nykyiset sopeutumistoimet eivät sen mukaan enää riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla. IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia.
Kasvavia menetyksiä luvassa Suomessakin
Ympäristöjärjestöjen kommenteissa muun muassa kiirehditään sopeutumistoimia.
WWF peräänkuuluttamalla konkreettisia toimia – investointeja ja päästöjen leikkauksia – päättäjiltä.
Raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia esiintyy aina vain tiheämmin ja laajemmin. Ilmastokriisi näkyy esimerkiksi kuivuutena, polttavina helteinä, rajuina myrskyinä ja tulvina. Muutoksen vauhti on niin kova, etteivät kaikki lajit kykene sopeutumaan, WWF linjaa.
Greenpeacen mukaan raportti pohjustaa pelottavan yksityiskohtaisesti, kuinka vakavia ilmastokriisin vaikutukset ovat jo nyt, aiheuttaen haittoja ja menetyksiä ihmisille ja ekosysteemeille kaikkialla maailmassa. Jokaisen asteen kymmenyksen myötä seuraukset pahenevat entisestään.
Viime vuosikymmenen aikana tulvat, kuivuus ja myrskyt olivat 15 kertaa tappavampia korkean haavoittuvuuden alueilla kuin ne olivat Pohjoismaiden kaltaisilla, vähäisen haavoittuvuuden alueilla. Silti kasvavia uhkia ja menetyksiä on luvassa myös meille, esimerkiksi lumen vähenemisen ja punkkien levittämien tautien lisääntymisen myötä, Greenpeace toteaa tiedotteessaan.
Hyvin mahdollista on myös se, että vuosisadan lopussa kuuset ovat hävinneet Etelä-Suomesta.
Vakava varoitus
Raportti arvioi missä määrin sopeutuminen ilmastokriisiin on vielä mahdollista. Monin paikoin luonnontuhot ja siitä seuraavat vaikeudet ihmisille ovat väistämättömiä.
– Raportti on äärimmäisen vakava varoitus, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman.
Rajuimpia vaikutuksia on hänen mukaansa vielä mahdollista torjua.
– Nyt on kuitenkin todella kiire. Jos tartumme toimeen välittömästi, voimme rajoittaa sään ääri-ilmiöiden esiintymistiheyttä ja vakavuutta sekä auttaa ihmisiä ja ekosysteemejä sopeutumaan tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin. Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastokriisissä. Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen auttaa ihmisiä selviytymään.
Tämän vuoden ilmastokokous COP27 järjestetään Egyptissä, Afrikassa – yhdellä niistä mantereista, joilla ilmastokriisin vaikutukset ja seuraukset näkyvät jo vahvasti.
– Sopeutuminen ja sietokyvyn vahvistaminen sekä vahinkojen korvaaminen on nostettava neuvotteluissa päästöjen vähentämisen rinnalle, Nordman toteaa.
Mertensuojelu on ihmistenkin suojelua
Greenpeacen meriasiantuntija Laura Meller korostaa merien suojelua.
– Terveet meret ovat avainasemassa ilmastokriisin vaikutuksen hillitsemisessä. Emme halua enää sanoja, haluamme toimintaa. Viikon päästä YK:ssa alkavassa kokouksessaan hallitusten on päätettävä vahvasta mertensuojelusopimuksesta, joka mahdollista mertensuojelualueiden perustamisen ja sen, että vähintään 30 prosenttia maailman meristä suojellaan. Suojelemalla meriä suojelemme itseämme.
Seuraavassa, huhtikuussa ilmestyvässä IPCC-arviointiraportin osassa arvioidaan tapoja hillitä ilmastonmuutosta. Kuudennen arviointiraportin kaikkien osien viestit tuodaan yhteen lokakuussa julkaistavassa synteesiraportissa.
lehti 