KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ilmastoraportti: Yli 3 miljardia ihmistä on alttiina ilmastonmuutoksen vaikutuksille – ”Nyt on todella kiire”

Metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman.

Metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman. Kuva: LEHTIKUVA

Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman. Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.

Sirpa Koskinen
28.2.2022 16.28
Fediverse-instanssi:

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutoksiin sopeutumista ja haavoittuvuuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on raportin mukaan vaikea päästä nykytoimilla.

– Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat raportin mukaan alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastokriisissä. Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen auttaa ihmisiä selviytymään.

Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien mukaan. Nykyiset sopeutumistoimet eivät sen mukaan enää riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla. IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia.

Kasvavia menetyksiä luvassa Suomessakin

Ympäristöjärjestöjen kommenteissa muun muassa kiirehditään sopeutumistoimia.

WWF peräänkuuluttamalla konkreettisia toimia – investointeja ja päästöjen leikkauksia – päättäjiltä.

Raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia esiintyy aina vain tiheämmin ja laajemmin. Ilmastokriisi näkyy esimerkiksi kuivuutena, polttavina helteinä, rajuina myrskyinä ja tulvina. Muutoksen vauhti on niin kova, etteivät kaikki lajit kykene sopeutumaan, WWF linjaa.

Greenpeacen mukaan raportti pohjustaa pelottavan yksityiskohtaisesti, kuinka vakavia ilmastokriisin vaikutukset ovat jo nyt, aiheuttaen haittoja ja menetyksiä ihmisille ja ekosysteemeille kaikkialla maailmassa. Jokaisen asteen kymmenyksen myötä seuraukset pahenevat entisestään.

Viime vuosikymmenen aikana tulvat, kuivuus ja myrskyt olivat 15 kertaa tappavampia korkean haavoittuvuuden alueilla kuin ne olivat Pohjoismaiden kaltaisilla, vähäisen haavoittuvuuden alueilla. Silti kasvavia uhkia ja menetyksiä on luvassa myös meille, esimerkiksi lumen vähenemisen ja punkkien levittämien tautien lisääntymisen myötä, Greenpeace toteaa tiedotteessaan.

Hyvin mahdollista on myös se, että vuosisadan lopussa kuuset ovat hävinneet Etelä-Suomesta.

Vakava varoitus

Raportti arvioi missä määrin sopeutuminen ilmastokriisiin on vielä mahdollista. Monin paikoin luonnontuhot ja siitä seuraavat vaikeudet ihmisille ovat väistämättömiä.

– Raportti on äärimmäisen vakava varoitus, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman.

Rajuimpia vaikutuksia on hänen mukaansa vielä mahdollista torjua.

– Nyt on kuitenkin todella kiire. Jos tartumme toimeen välittömästi, voimme rajoittaa sään ääri-ilmiöiden esiintymistiheyttä ja vakavuutta sekä auttaa ihmisiä ja ekosysteemejä sopeutumaan tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin. Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastokriisissä. Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen auttaa ihmisiä selviytymään.

Tämän vuoden ilmastokokous COP27 järjestetään Egyptissä, Afrikassa – yhdellä niistä mantereista, joilla ilmastokriisin vaikutukset ja seuraukset näkyvät jo vahvasti.

– Sopeutuminen ja sietokyvyn vahvistaminen sekä vahinkojen korvaaminen on nostettava neuvotteluissa päästöjen vähentämisen rinnalle, Nordman toteaa.

Mertensuojelu on ihmistenkin suojelua

Greenpeacen meriasiantuntija Laura Meller korostaa merien suojelua.

– Terveet meret ovat avainasemassa ilmastokriisin vaikutuksen hillitsemisessä. Emme halua enää sanoja, haluamme toimintaa. Viikon päästä YK:ssa alkavassa kokouksessaan hallitusten on päätettävä vahvasta mertensuojelusopimuksesta, joka mahdollista mertensuojelualueiden perustamisen ja sen, että vähintään 30 prosenttia maailman meristä suojellaan. Suojelemalla meriä suojelemme itseämme.

Seuraavassa, huhtikuussa ilmestyvässä IPCC-arviointiraportin osassa arvioidaan tapoja hillitä ilmastonmuutosta. Kuudennen arviointiraportin kaikkien osien viestit tuodaan yhteen lokakuussa julkaistavassa synteesiraportissa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ilman kesätöitä jääminen voi olla kohtalokasta opiskelijan rahatilanteelle.

Kun kesätöitä ei saa, joutuu valitsemaan: Opiskelu vai toimeentulotuki?

Mai Kivelä.

Ongelma kasvisruuassa: Yritykset joutuvat käyttämään kotimaisen kasviproteiinin ulkomailla jalostettavana

Paavo Arhinmäki oli aktiivinen Skansvikin metsien suhteen jo vuonna 2005.

Huomenna käsittelyssä: Miten käy Skansvikinkallion?

Tietääkö hallitus itsekään, kuinka paljon se on nettosopeuttanut, ihmettelee vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Mikä on nettosopeutuksen todellinen summa? Koskela vaatii hallitukselta vastauksia

Uusimmat

Ilman kesätöitä jääminen voi olla kohtalokasta opiskelijan rahatilanteelle.

Kun kesätöitä ei saa, joutuu valitsemaan: Opiskelu vai toimeentulotuki?

Mai Kivelä.

Ongelma kasvisruuassa: Yritykset joutuvat käyttämään kotimaisen kasviproteiinin ulkomailla jalostettavana

Paavo Arhinmäki oli aktiivinen Skansvikin metsien suhteen jo vuonna 2005.

Huomenna käsittelyssä: Miten käy Skansvikinkallion?

Tietääkö hallitus itsekään, kuinka paljon se on nettosopeuttanut, ihmettelee vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Mikä on nettosopeutuksen todellinen summa? Koskela vaatii hallitukselta vastauksia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

 
02

Elinkeinoelämä teki Suomen bisneshistorian parhaan investoinnin 66 500 prosentin tuotolla

 
03

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

 
04

Puolustusvoimien rahoitus halutaan kaksinkertaistaa – ”Tämä on menossa järjettömäksi”

 
05

Näin syntyi Raid – ohjaaja Tapio Piirainen muistelee

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kyselytutkimus: 58 prosenttia suomalaisista vastustaa ydinaseiden sijoittamista Suomeen

08.06.2026

Juurikorven työväenyhdistys kunniakkaasti 120-vuotias

08.06.2026

Ydinasekeskustelu paljastaa Suomen uuden linjan ja vanhan tavan hivuttaa politiikkaa eteenpäin – ”Tämä on yleinen toimintamalli”

08.06.2026

Nyt on tykitystä, kun uusi nimi Teppo Hovi avaa dekkariuransa teoksella Enkelit jotka katosivat

07.06.2026

Uhkaukset ja kiristys ajavat Perun toimittajia itsesensuuriin

07.06.2026

Kolumbialaisia palkkasotureita syytetään sotarikoksista Sudanissa

07.06.2026

Petri Saari rakentaa huolella esikoisdekkarinsa On hiekka polttavaa asetelmia ja koukuttavuus on taattu

06.06.2026

Argentiinan Milei jahtaa siirtolaisia Trumpin malliin

06.06.2026

Mielenterveyden kriisi syvenee sodan runtelemassa Syyriassa

06.06.2026

Puolustusmenot tuplataan: ”Yhtälö yhdistettynä velkajarruun ei ole mahdollinen”

05.06.2026

Jopa Naton tavoite ylittyy: ”Kenraalit saavat nyt kaiken, mitä kehtaavat pyytää”

05.06.2026

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

05.06.2026

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

05.06.2026

Miksi Eurooppa kääntyy enemmän oikealle kuin vasemmalle? – ”Jostain syystä oikeiston tarina puhuttelee tällä hetkellä enemmän”

05.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset