KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ilmastoraportti: Yli 3 miljardia ihmistä on alttiina ilmastonmuutoksen vaikutuksille – ”Nyt on todella kiire”

Metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman.

Metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman. Kuva: LEHTIKUVA

Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman. Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.

Sirpa Koskinen
28.2.2022 16.28

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutoksiin sopeutumista ja haavoittuvuuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on raportin mukaan vaikea päästä nykytoimilla.

– Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat raportin mukaan alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastokriisissä. Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen auttaa ihmisiä selviytymään.

Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien mukaan. Nykyiset sopeutumistoimet eivät sen mukaan enää riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla. IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia.

Kasvavia menetyksiä luvassa Suomessakin

Ympäristöjärjestöjen kommenteissa muun muassa kiirehditään sopeutumistoimia.

WWF peräänkuuluttamalla konkreettisia toimia – investointeja ja päästöjen leikkauksia – päättäjiltä.

Raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia esiintyy aina vain tiheämmin ja laajemmin. Ilmastokriisi näkyy esimerkiksi kuivuutena, polttavina helteinä, rajuina myrskyinä ja tulvina. Muutoksen vauhti on niin kova, etteivät kaikki lajit kykene sopeutumaan, WWF linjaa.

Greenpeacen mukaan raportti pohjustaa pelottavan yksityiskohtaisesti, kuinka vakavia ilmastokriisin vaikutukset ovat jo nyt, aiheuttaen haittoja ja menetyksiä ihmisille ja ekosysteemeille kaikkialla maailmassa. Jokaisen asteen kymmenyksen myötä seuraukset pahenevat entisestään.

Viime vuosikymmenen aikana tulvat, kuivuus ja myrskyt olivat 15 kertaa tappavampia korkean haavoittuvuuden alueilla kuin ne olivat Pohjoismaiden kaltaisilla, vähäisen haavoittuvuuden alueilla. Silti kasvavia uhkia ja menetyksiä on luvassa myös meille, esimerkiksi lumen vähenemisen ja punkkien levittämien tautien lisääntymisen myötä, Greenpeace toteaa tiedotteessaan.

Hyvin mahdollista on myös se, että vuosisadan lopussa kuuset ovat hävinneet Etelä-Suomesta.

Vakava varoitus

Raportti arvioi missä määrin sopeutuminen ilmastokriisiin on vielä mahdollista. Monin paikoin luonnontuhot ja siitä seuraavat vaikeudet ihmisille ovat väistämättömiä.

– Raportti on äärimmäisen vakava varoitus, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman.

Rajuimpia vaikutuksia on hänen mukaansa vielä mahdollista torjua.

– Nyt on kuitenkin todella kiire. Jos tartumme toimeen välittömästi, voimme rajoittaa sään ääri-ilmiöiden esiintymistiheyttä ja vakavuutta sekä auttaa ihmisiä ja ekosysteemejä sopeutumaan tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin. Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastokriisissä. Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen auttaa ihmisiä selviytymään.

Tämän vuoden ilmastokokous COP27 järjestetään Egyptissä, Afrikassa – yhdellä niistä mantereista, joilla ilmastokriisin vaikutukset ja seuraukset näkyvät jo vahvasti.

– Sopeutuminen ja sietokyvyn vahvistaminen sekä vahinkojen korvaaminen on nostettava neuvotteluissa päästöjen vähentämisen rinnalle, Nordman toteaa.

Mertensuojelu on ihmistenkin suojelua

Greenpeacen meriasiantuntija Laura Meller korostaa merien suojelua.

– Terveet meret ovat avainasemassa ilmastokriisin vaikutuksen hillitsemisessä. Emme halua enää sanoja, haluamme toimintaa. Viikon päästä YK:ssa alkavassa kokouksessaan hallitusten on päätettävä vahvasta mertensuojelusopimuksesta, joka mahdollista mertensuojelualueiden perustamisen ja sen, että vähintään 30 prosenttia maailman meristä suojellaan. Suojelemalla meriä suojelemme itseämme.

Seuraavassa, huhtikuussa ilmestyvässä IPCC-arviointiraportin osassa arvioidaan tapoja hillitä ilmastonmuutosta. Kuudennen arviointiraportin kaikkien osien viestit tuodaan yhteen lokakuussa julkaistavassa synteesiraportissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mikko Aaltonen

Romuttaako unionin budjettikehys koheesion?

Mai Kivelä.

Sekaannus papereissa: Tulli lopetti lemmikkikoiran

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (vas.), valtiovarainministeri Riikka Purra, pääministeri Petteri Orpo ja opetusministeri Anders Adlercreutz hallituksen kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnan tiedostustilassa huhtikuussa 2025.

Viisi kysymystä ja vastausta hallituksen sopeutuksen määrästä – ”Ero todellisuuden ja hallituksen puheiden välillä on valtava”

Veronika Honkasalo.

Kela siirtää suomalaisten henkilötiedot ulkomaiseen pilveen: ”Tässä maailmantilanteessa on vaikea ymmärtää”

Uusimmat

Mikko Aaltonen

Romuttaako unionin budjettikehys koheesion?

Mai Kivelä.

Sekaannus papereissa: Tulli lopetti lemmikkikoiran

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (vas.), valtiovarainministeri Riikka Purra, pääministeri Petteri Orpo ja opetusministeri Anders Adlercreutz hallituksen kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnan tiedostustilassa huhtikuussa 2025.

Viisi kysymystä ja vastausta hallituksen sopeutuksen määrästä – ”Ero todellisuuden ja hallituksen puheiden välillä on valtava”

Veronika Honkasalo.

Kela siirtää suomalaisten henkilötiedot ulkomaiseen pilveen: ”Tässä maailmantilanteessa on vaikea ymmärtää”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hyvien vuosien jälkeen Orpon hallitus käänsi suunnan: Asunnottomuus kasvaa taas

 
02

Pitävätkö porvaripuolueet työttömien maksimaalista kontrollointia järkevänä tapana käyttää verorahoja? Resurssit kuluvat hakemustehtailun valvomiseen

 
03

Kela siirtää suomalaisten henkilötiedot ulkomaiseen pilveen: ”Tässä maailmantilanteessa on vaikea ymmärtää”

 
04

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

 
05

Vuokrataso laskee muttei kaikilta: Asukas on kiinni vanhoissa vuokrasopimuksissa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hyväksikäytön kitkeminen vaatii kovaa työtä: Hyvää jälkeä syntyy työnantajan ja ammattiliiton yhteistyöllä

30.01.2026

Partiopoika pimeässä laaksossa – David Lynchille maailma pysyi selittämättömänä

30.01.2026

Tahroja statuksessa – Édouard Louis’n romaaniin pohjautuvassa teatteriesityksessä lika kytkeytyy luokkaan

29.01.2026

Muistuttavatko Onni Rostilan puheet Ano Turtiaisen puheita? Ny kaivataan perussuomalaisten johdolta vastausta

28.01.2026

Hyvien vuosien jälkeen Orpon hallitus käänsi suunnan: Asunnottomuus kasvaa taas

28.01.2026

Huomaako hallitus? ”Köyhät on laitettu polvilleen, mutta velkaantuminen ei taitu”

28.01.2026

Katsomusaine ratkaisisi ongelmia: ”Koulujen arkea helpotettaisiin kertaheitolla”

28.01.2026

Eduskunnassa käydään huumekeskustelua, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä

28.01.2026

Vasemmistoliiton Koskela työttömyysluvuista: Hallitus katselee synkkää kehitystä kädet taskussa

27.01.2026

Työttömien määrä jatkoi kasvuaan – ”Työttömyysaste ollut viimeksi näin korkea 1990-luvun laman seurauksena”

27.01.2026

Bosnia-Hertsegovina on yhä etnisten jakolinjojen panttivanki – ja poliittisesti hauraampi kuin vielä kertaakaan 30 vuoteen

27.01.2026

Vuokrataso laskee muttei kaikilta: Asukas on kiinni vanhoissa vuokrasopimuksissa

26.01.2026

”Vahvaa poliittista ohjausta” – Ministeri Tavio puhui potaskaa

26.01.2026

Suomen suhde Trumpin Yhdysvaltoihin: ”Kiusallista mielistelyä”

26.01.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset