KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ilmastoraportti: Yli 3 miljardia ihmistä on alttiina ilmastonmuutoksen vaikutuksille – ”Nyt on todella kiire”

Metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman.

Metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman. Kuva: LEHTIKUVA

Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman. Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.

Sirpa Koskinen
28.2.2022 16.28

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutoksiin sopeutumista ja haavoittuvuuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on raportin mukaan vaikea päästä nykytoimilla.

– Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja, sanoo Suomen IPCC:n työryhmän jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat raportin mukaan alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastokriisissä. Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen auttaa ihmisiä selviytymään.

Raportti alleviivaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien mukaan. Nykyiset sopeutumistoimet eivät sen mukaan enää riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla. IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia.

Kasvavia menetyksiä luvassa Suomessakin

Ympäristöjärjestöjen kommenteissa muun muassa kiirehditään sopeutumistoimia.

WWF peräänkuuluttamalla konkreettisia toimia – investointeja ja päästöjen leikkauksia – päättäjiltä.

Raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia esiintyy aina vain tiheämmin ja laajemmin. Ilmastokriisi näkyy esimerkiksi kuivuutena, polttavina helteinä, rajuina myrskyinä ja tulvina. Muutoksen vauhti on niin kova, etteivät kaikki lajit kykene sopeutumaan, WWF linjaa.

Greenpeacen mukaan raportti pohjustaa pelottavan yksityiskohtaisesti, kuinka vakavia ilmastokriisin vaikutukset ovat jo nyt, aiheuttaen haittoja ja menetyksiä ihmisille ja ekosysteemeille kaikkialla maailmassa. Jokaisen asteen kymmenyksen myötä seuraukset pahenevat entisestään.

Viime vuosikymmenen aikana tulvat, kuivuus ja myrskyt olivat 15 kertaa tappavampia korkean haavoittuvuuden alueilla kuin ne olivat Pohjoismaiden kaltaisilla, vähäisen haavoittuvuuden alueilla. Silti kasvavia uhkia ja menetyksiä on luvassa myös meille, esimerkiksi lumen vähenemisen ja punkkien levittämien tautien lisääntymisen myötä, Greenpeace toteaa tiedotteessaan.

Hyvin mahdollista on myös se, että vuosisadan lopussa kuuset ovat hävinneet Etelä-Suomesta.

Vakava varoitus

Raportti arvioi missä määrin sopeutuminen ilmastokriisiin on vielä mahdollista. Monin paikoin luonnontuhot ja siitä seuraavat vaikeudet ihmisille ovat väistämättömiä.

– Raportti on äärimmäisen vakava varoitus, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman.

Rajuimpia vaikutuksia on hänen mukaansa vielä mahdollista torjua.

– Nyt on kuitenkin todella kiire. Jos tartumme toimeen välittömästi, voimme rajoittaa sään ääri-ilmiöiden esiintymistiheyttä ja vakavuutta sekä auttaa ihmisiä ja ekosysteemejä sopeutumaan tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin. Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastokriisissä. Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen auttaa ihmisiä selviytymään.

Tämän vuoden ilmastokokous COP27 järjestetään Egyptissä, Afrikassa – yhdellä niistä mantereista, joilla ilmastokriisin vaikutukset ja seuraukset näkyvät jo vahvasti.

– Sopeutuminen ja sietokyvyn vahvistaminen sekä vahinkojen korvaaminen on nostettava neuvotteluissa päästöjen vähentämisen rinnalle, Nordman toteaa.

Mertensuojelu on ihmistenkin suojelua

Greenpeacen meriasiantuntija Laura Meller korostaa merien suojelua.

– Terveet meret ovat avainasemassa ilmastokriisin vaikutuksen hillitsemisessä. Emme halua enää sanoja, haluamme toimintaa. Viikon päästä YK:ssa alkavassa kokouksessaan hallitusten on päätettävä vahvasta mertensuojelusopimuksesta, joka mahdollista mertensuojelualueiden perustamisen ja sen, että vähintään 30 prosenttia maailman meristä suojellaan. Suojelemalla meriä suojelemme itseämme.

Seuraavassa, huhtikuussa ilmestyvässä IPCC-arviointiraportin osassa arvioidaan tapoja hillitä ilmastonmuutosta. Kuudennen arviointiraportin kaikkien osien viestit tuodaan yhteen lokakuussa julkaistavassa synteesiraportissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Perussuomalaisten takki irtisanomisten helpottamisessa kääntyi täysin.

Näin perussuomalaisten takki kääntyi: Vuonna 2018 puolue esitti Sipilän hallituksen potkulain hylkäämistä

Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi vasemmistoliitto ovat sitoutuneet velkajarruun.

Ei velkajarrua, vaan hyvinvointikaasu pohjaan, Vasemmistonuoret esittää

Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

Minkä sortin sosialisti Zohran Mamdani on?

Uusimmat

Perussuomalaisten takki irtisanomisten helpottamisessa kääntyi täysin.

Näin perussuomalaisten takki kääntyi: Vuonna 2018 puolue esitti Sipilän hallituksen potkulain hylkäämistä

Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi vasemmistoliitto ovat sitoutuneet velkajarruun.

Ei velkajarrua, vaan hyvinvointikaasu pohjaan, Vasemmistonuoret esittää

Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen.

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

Minkä sortin sosialisti Zohran Mamdani on?

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Velkajarrusta tulee työntekijöille palkkajarru, varoittaa Teollisuusliiton Lehtonen

 
02

Optimisti Orpolle taas kylmä suihku: Elpyminen ei alkanutkaan, vaan tuotanto laski

 
03

Potkulaki lisää irtisanomisia ja kiistoja työpaikoilla, uskovat sak:laiset luottamushenkilöt

 
04

Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkija

 
05

Vasemmistonuoret on määrittänyt Pinja Vuorista: ”Haikeaa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Li Andersson kirjoittaa New Yorkin uuden pormestarin hymystä: ”Mikään ei ole aikoihin tehnyt minuun sellaista vaikutusta”

05.11.2025

Työllisyyspalvelujen siirto kunnille epäonnistui, kertoo JHL:n tutkimus

05.11.2025

Laura Gustafsson rinnastaa romaanissaan seksuaaliväkivallan ja eläintuotannon raakuuden

05.11.2025

Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa, sanoo Timo Furuholm

04.11.2025

Suomessa materiaalien kulutus EU:n huippua: ”Aiheutamme isoja päästöjä myös muissa maissa”

04.11.2025

Maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja, kertoo kattava tutkimus

04.11.2025

Oikeistohallituksen potkulaki vie suomalaista työelämää täysin väärään suuntaan, Minja Koskela sanoo

04.11.2025

Potkulaki tänään eduskunnassa – Meriluoto: Johtaa syrjinnän lisääntymiseen työelämässä

04.11.2025

Minja Koskela sopeutuskeskustelusta: Kummallista kilvoittelua siitä, kenellä pokkaa lyödä isoin miljardilukema pöytään

04.11.2025

”Työperäinen hyväksikäyttö on selkeästi maan tapa ja kannattava bisnes”

04.11.2025

Essee: Totta ja tarua valtionvelasta

04.11.2025

Li Andersson varoittaa ihmisten luomista ongelmista: Hyökkäykset demokratiaa, tasa-arvoa ja työntekijöiden oikeuksia vastaan

03.11.2025

Euroopan unioniin tarvitaan johtaja: ”Osassa maista suhtaudutaan yhä naiivisti Venäjään”

03.11.2025

Natsisymbolit ilmestyivät espanjalaiskouluihin – Naisviha ja fasismin ihannoiminen uhkaavat Espanjan vasemmiston tulevaisuutta

03.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään