Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut pysyvästi. Olin aiemmin hyvin Nato-kielteinen, mutta juuri nyt olen harkitsemassa tukea sen jäsenyydelle erittäin vakavasti. Mielestäni on myös suurta viisautta muuttaa tarvittaessa mielipiteitään maailman muuttuessa ympärillä.
Lähtökohtaisesti odotan eduskunnan työstämän ja huhtikuun alussa muodostavan selonteon asiaan, jonka pohjalta muodostan lopullisen kantani. Olennaista on myös se linja, jonka ulkopoliittinen johtomme muodostaa. Ei minulla voi, eikä saa olla samoja tietoja mitä esimerkiksi TP-UTVA:n jäsenillä on. Suomen ulkopoliittinen johto osaa myös tarvittaessa määrittää Natoon liittymisen kannalta oikean aikataulun.
Tällä hetkellä henkilökohtainen näkökulmani Natoon liittymiseen on kokonaisarvion jälkeen lievän myönteinen. Näkemykseni on puhtaan pragmaattinen. Natossa on erittäin paljon ongelmia, eikä USA ole mikään rauhan suurvalta. Naton historiasta löytyy kaikella tapaa ongelmia, eikä pienin tästä ole Afganistanin sota, jossa kuoli yhtä lailla massoittain siviilejä. Kaiken huipuksi Afganistanissa on tällä hetkellä äärijärjestö Taleban uudelleen vallassa.
Mutta. Rajanaapurimme Venäjä on osoittanut olevansa rikollista sotaa käyvä maa, johon ei voi luottaa tippaakaan. Mielestäni Putinin Venäjän hyökkäys Ukrainaan vertautuu täysin Suomen vuosien 1939–1940 talvisotaan. Venäjä käy sotaa, jossa se tappaa massoittain naisia ja lapsia. Diktaattori Vladimir Putin on myös uhannut ottaa takaisin tsaarin ajan rajat. Sota on myös aiheuttanut monen sukupolven päähän asti ulottuvan trauman, joka ei helpottane edes Venäjän hallinnon vaihtuessa toivottavasti pian.
Tarvitsemme siis turvaa. Silti minua huolestuttaa tällä hetkellä esimerkiksi ja varsinkin vaara sodan eskalaatiosta, jota vasten Suomenkin Nato-pohdintaa on tehtävä. Jos ydinsota leimahtaa käyntiin, sen jälkeen oikein millään on kovin vähän väliä. Olen kahden lapsen isä, ja haluan taata heille tulevaisuuden.
Natoon liittyvien haasteiden tunnistaminen ei todellakaan tarkoita vain voimaan uskovaan Putinin nöyristelyä. Natoa voi edelleen erittäin perustellusti arvostella asia-argumentein ja olla kriittinen siihen liittymiseen. Vaikka liittyisimme sotilasliittoon, suomalaiset sotilaat puolustaisivat joka tapauksessa edelleen rajojamme.
Lähtökohtaisesti on erityisesti pohdittava se, toteutuisivatko Naton kautta maamme puolustamiseen liittyvät turvatakuut aidosti. Vai riittääkö EU:n turvatakuut, joita useaan otteeseen on kritisoitu aikeiksi ja lupauksiksi. Turvaa Suomi kuitenkin ennen kaikkea tarvitsee myös maanpuolustuksellisesti. Olennaista on joka tapauksessa lisätä kansallisia puolustusmenoja, mille annan myös tukeni. Vain turvallisessa ja itsenäisessä Suomessa voimme rakentaa parempaa sosiaaliturvaa, hyviä sosiaali- ja terveyspalveluita, toimivaa työelämää ja torjua ilmastonmuutosta.
Olli Kohonen
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen
Hyvinvointialueen aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja
Oulu
uutiskirje 
