Sanna Marinin hallitus tuo nyt valoa pimeyteen Euroopassa. Onneksi ei yksin. Muutama muukin maa pyrkii ratkaisuihin, eikä lietsomaan pelkoa Turkin ja Kreikan rajalla olevista turvapaikanhakijoista. Suomen lisäksi muun muassa Saksa, Ranska ja Portugali ovat lupautuneet ottamaan vastaan lapsia pakolaisleireiltä.
Vuoden 2015 niin kutsutun kriisin jälkeen EU ulkoisti pakolaisongelman Turkille, jossa on jo miljoonia turvapaikanhakijoita. Suurin osa jäsenmaista on yhä vastuuttomuuden tiellä. Rajat kiinni, ei ole enää äärioikeiston yksin esittämä vaatimus. Asenne on hiipinyt osaksi demokraattisten maiden valtavirtaa äärikansallismielisten puolueiden pelossa.
Eri maiden haittaisänmaalliset ovat ensin suoraan tai välillisesti estäneet Euroopan unionia luomasta yhteistä tehokasta maahanmuuttopolitiikkaa. Nyt kun sitä ei ole, ne lyövät poliittista mynttiä järjestelmän epäkohdista.
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on sanonut, että asia on lopulta hyvin yksinkertainen. Kreikan päätös jäädyttää väliaikaisesti turvapaikkahakemukset on yksiselitteisesti vuoden 1951 pakolaissopimuksen vastaista.
Suomi tukee Kreikkaa sopimuksen velvoitteiden täyttämisessä. Suomi ei tue Kreikkaa sopimuksen rikkomisessa. Tämän sisäministeri Maria Ohisalo olisi voinut ilmaista selkeämmin viikko sitten eduskunnan kyselytunnilla.
Eurooppalaiset ihmisoikeuspuheet ja teot ovat jo aiemminkin olleet ristiriidassa, mutta nyt ne ovat tositestissä. Jos EU rikkoisi kansainvälistä oikeutta, se olisi erittäin radikaali irtiotto, kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen sanoi lauantaina STT:lle.
Maailman vahvimman ihmisoikeuskoneiston rampautuminen olisi hirveä asia maailman hädänalaisimmille ihmisille.
Ei ole yllätys, että perussuomalaiset teki asiasta välikysymyksen. Se tekee mitä tahansa kärjistääkseen keskustelua turvapaikkapolitiikasta. Kokoomus ei välikysymykseen lähtenyt, mutta puolueiden ero ei silti ole iso. Kokoomuksenkin tavoite on rajoittaa mahdollisuuksia turvapaikan hakemiseen.
uutiskirje 
