Siirtyminen palveluyhteiskunta tarkoittaa palveluviennin moninkertaistamista. Uudet työllistävät nokiat löytyvät palveluista. Bio- ja natoteknologiat voivat kohottaa Suomen imagoa ja olla merkittäviä osana muita tuotteita kuten muotoilukin, mutta perusduunareitten työllistäjinä eivät kohoa merkittäviksi.
Palveluvienti on tärkeää monesta syystä. Kansainvälistymisellä varmistetaan palvelujen kehittyminen, kilpailukyky sekä hankitaan vientituloja. Viennillä varmistetaan myös palvelutuonti ja palvelujen saatavuus tarpeen mukaan. Palvelut tulee ymmärtää tuotteina kuten teollisetkin valmisteet.
Palveluja viedään tuomalla asiakkaat Suomeen, kuten matkailussa. Välimeren maissa matkailu on nokioita merkittävämpi vientiala. Eräät maat kuten Espanja ja USA ”tuovat”’ Suomestakin varakkaita eläkeläisiä, ehkä Suomenkin kannattaisi tuoda.
Palvelujen fyysinen vienti tarkoittaa usein projektityyppistä palveluhenkilöiden ja asiantuntijavientiä kuten tehdään kehitys- ja kriisi- ja turvallisuusavussa. Palvelulogistiikasta eli ylipäätään halpalennoista ja nopeista rautatieyhteyksistä esimerkiksi Pietariin muodostuu täysin ratkaiseva tekijä palveluvientiin.
Kannattaisi harkita myös nopeaa junayhteyttä Keski-Eurooppaan Baltian kautta.
Netin kautta viedään rahoitus ja tietopalveluja. Tietoturvan vienti on kohtalaista, musiikin ja pelien vienti hyvässä alussa. Palvelukonseptien vienti on jäänyt vähäiseksi. Käytännössä tämä on toteutettu liittämällä suomalainen tuotanto kansainväliseen konserniin, mistä esimerkkejä löytyy terveydenhuollosta ja pankkitoiminnasta.
Suomessa palvelutarjonta on ollut mittavaa. Palvelujen sisältö ja laatu on toinen juttu. Suomen tieteen tilan osoittaa, että Suomi päihittää kevyesti kaikki muut B- ja C-sarjan OECD-maat. Palvelusektori on ainoa mittava tutkimusala, jossa Suomi on jäänyt selvästi OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.
Palvelujen laatu on illuusio ja täynnä myyttejä kuten ihmisen eliniän pidentäminen pakkokeinoin. Suuri sosiaalinen ja taloudellinen pulma liittyy päihteisiin, joita terveydenhuolto ei halua tuntea eikä tunnustaa haasteekseen. Pelkästään venäläisten tai ranskalaisten alkoholistien hoito olisi miljardibisnes.
Suomessa palveluinnovaatiot ovat lähinnä koulujen ja sairaaloitten lakkauttamisia ja yhdistämisiä, joku älypää on keksinyt peräti HUS:n purkamisen. Arvo Ylppöä tulee ikävä. Kaupassa on luotu idioottiparkit ja muut peltomarketit, jotka voi muuntaa kunto-, salibändi- ja jopa hiihtohalleiksi.
Viennissä painopiste on asettava brändättyihin palvelukonsepteihin, joiden kehittäminen tarkoittaa korkeaa osaamista.
Halpojen massapalvelujen tuottajina emme kohta pärjää edes kotimaassa. Madridissa kiinalaiset ovat ottaneet haltuunsa jo paikalliset siwat. Konseptiviennin kautta on saatavissa myös palvelutarjontaa Suomen tarpeisiin.
Vierastyövoiman tuonti ei ole mielenkiintoinen asia, palvelutuonti on.
uutiskirje 
