Työeläkevelkaa ei saa jättää vain nuorten maksettavaksi, painottaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Esa Swanljung.
Hän toivoo, että mahdollisesta eläkeuudistuksesta päätetään työmarkkinaosapuolten ja hallituksen kesken. Muutospaineita on kasvattanut Tilastokeskuksen tuore väestöennuste. Sen mukaan tulevilla eläkeläisillä on edessään useampi elinvuosi kuin eläkeremonttia tehtäessä viisi vuotta sitten arvioitiin.
Elinaikakertoimen pitäisi vastaavasti siirtää eläköitymishetkeä tuonnemmaksi. Usko tähän on Swanljungin mukaan kovilla.
Elinaikakertoimen takia palkansaaja saa eläkkeensä ns. täytenä vasta, kun kertoimen osoittama ikäraja on ohitettu. Ensi vuonna eläköityvät saavat eläkkeensä täytenä, jos jaksavat töissä reilun kuukauden 63-vuotispäivänsä jälkeen.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on varoittelut elinaikakertoimen tuomasta eläkeleikkurista. Swanljung pitää varoittelua vaalipuheina, sillä leikkuri on ollut pääministerin tiedossa.
Tiukasta sääntelystä tuli vaaratekijä
Eläkevarantojen tiukasta sääntelystä tulisi Swanljungin mukaan päästä eroon. Työeläkeyhtiöiden varallisuuden sijoittamiselle mm. kiinteistöihin, velkakirjoihin ja osakkeisiin on säädetty lailla varsin yksityiskohtaisesti.
Jos tiukkoja ehtoja olisi talouskriisin alkaessa noudatettu, Suomen pörssi olisi romahtanut. Säädösten mukaan eläkeyhtiöiden olisi pitänyt myydä laskussa olleita kotimaisia osakkeitaan pois. Eduskunta sääti pikaisesti väliaikaisen lain, jolla vakavaraisuussääntöjä lievennettiin.
Swanljungin mukaan tiukan sääntelyn sijaan olisi kehitettävä joustavampi malli, jotta vastaavilta kriisitilanteilta vältytään.
– Vakavaraisuuden hälytysrajat aiheuttavat itse lisää ongelmia. Norjassa on otettu käyttöön puskurirahastot, Swanljung toteaa.
Mallin rakentamisen hän jättää muiden tehtäväksi.
Kasvurahasto on ollut pettymys
Työeläkeyhtiöiden sijoituksilta odotetaan hyvää tuottoa. Suomalaisten pienten ja keskisuurten kasvuyritysten tueksi rakennettu Kasvurahastojen Rahasto on Swanljungin mukaan ollut pettymys. Tuottoja ei juuri tule, kun raha ei liiku.
Kasvurahaston 135 miljoonasta eurosta vain 35 miljoonalla on ollut kysyntää. Varoja on ohjattu mm. kasvuvaiheen langattomaan tietoliikenteeseen. Kaikki työeläkevakuuttajat eivät ole laittaneet varojaan Kasvurahastoon.
Väylästön ja vuokra-asuntojen rakentamiseen keskittyvät rahastot olisivat Telasta parempia vaihtoehtoja. Hallituksen esitys uusiin asuntoihin keskittyvästä vuokra-asuntorahastosta ei Telalle kelpaa. Se haluaisi rahaston, johon voisi ottaa mukaan myös vanhoja asuntokohteita. Näin tuotto kertyisi työeläkevakuuttajille nopeammin.
uutiskirje 
