Jotkut ovat Itä-Suomessa pahoittaneet mielensä, kun Lappeenrannassa on suunniteltu venäjänkielisten opaskylttien lisäämistä. Paikkakunnalla käy vuosittain itärajan takaa noin 700 000 matkailijaa eli lähes 10 kertaa kaupungin oman asukasluvun verran.
Kaupunginhallitus joutui käsittelemään venäjänkielistä opastusta, koska muutamissa kuntalaisaloitteissa on sellaisia vastustettu. Venäjänkielisistä kylteistä on myös vaadittu kansanäänestystä.
Kaupunginhallitus muistutti, että vieraskielisten ostosmatkailijoiden määrä Lappeenrannassa on koko Suomen mittapuun mukaan aivan kärkiluokkaa. Sillä on erittäin suuri taloudellinen merkitys koko seudulle.
– On tärkeätä, että Lappeenranta entistäkin paremmin pystyy palvelemaan ostosmatkailijoita ja muita turisteja. Onkin kaikkien etu, että myös matkailijoiden opastusta voidaan parantaa.
Tekninen johtaja Jussi Salo kertoo, että muun muassa rekkojen turhien ajokilometrien vähentämiseksi on aikaisemmin keskusteltu tieviranomaisten kanssa tarpeellisista ohjauskylteistä.
– Juuri liikkumisen järkevöittämiseksi tällaisia opastetauluja etupäässä tarvitaankin, hän muistuttaa.
Ei sentään katukylttejä
Osassa Lappeenrannassa tehdyistä kuntalaisaloitteista on sekoitettu asioita keskenään, koska mitään venäjänkielisiä katukylttejä tai muita virallisten venäjänkielisten opasteiden käyttöönottoa ei ole kaupunginhallituksen mukaan edes suunniteltu.
Mutta esimerkiksi Linnoitukseen on hiljattain sijoitettu suomen, englannin ja venäjänkieliset karttapiirros- ja informaatiotaulut. Vastaavia informaatiotauluja suunnitellaan asennettaviksi esimerkiksi ydinkeskustaan ja muille vilkasliikenteisille, matkailijoiden suosimille paikoille.
Vielä tänä vuonna Vainikkalan rautatieasemalle pystytetään matkustajaliikenteen lisääntymisen kunniaksi ”Tervetuloa Lappeenrantaan”-informaatiotaulut kolmella kielellä, joista yksi on venäjä.
Virallisiin opasteisiin tienpitäjän lupa
Alkuviikolla uutisoitiin yksityishenkilön Rantasalmella tien varteen pystyttämistä karhujen liikkumisesta varoittavista ”liikennemerkeistä”. Tämäntapaisia omatekoisia merkkejä on nähty eri puolilla aikaisemminkin varoittamassa muun muassa siilien kulkureiteistä.
– Kyseessä eivät ole liikennemerkit. Jos ne sellaisia muistuttavatkin, niiden pystytykseen on saatava tienpitäjän eli monissa tapauksissa kunnan lupa, muistuttaa tieinsinööri Tuomas Österman Liikennevirastosta.
Liikennemerkkejä voivat siis pystyttää kunnat, yksityisteillä tiekunnat ja jopa kiinteistöt, mutta merkit tarvitsevat aina tienpitäjän hyväksynnän. Esimerkiksi rakennustyömaan tilapäiset varoitusmerkit voivat olla joko vapaamuotoisia kylttejä. Jos ne ovat liikennemerkkejä, niihin on saatava lupa.
– Erikseen on nimittäin kielletty liikennemerkkejä muistuttavien kylttien käyttö.
Kolme kieltä pitää olla
Liikennemerkkien ja niiden lisäkylttien kielestä on erikseen määrätty Liikenneministeriön jo kauan sitten tekemällä päätöksellä. Merkeissä voi olla tekstiä pelkästään suomeksi, mutta ei esimerkiksi vain suomeksi ja venäjäksi:
– Jos käyttöön otetaan ns. kolmas kieli, kylttien tekstin tulee olla myös sekä suomeksi että ruotsiksi. Kaksikielisiä tai vaikkapa pelkästään venäjänkielisiä merkkejä saa käyttää vain raja-alueella, Österman sanoo.
Siis suomen, ruotsin ja venäjänkielinen lisäkilpi on mahdollinen tai siis jopa pakollinen, vaikka Itä-Suomen paikkakunnalla ei asuisikaan yhtään ruotsinkielistä.
– Erilaisia opasteita eli muita kuin liikennemerkkejä voidaan tietenkin pystyttää teiden varteen niin kuin niistä on erikseen päätetty.
uutiskirje 
