Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään täyttääkseen osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ja tähän liittyen on käyty laajaa keskustelua myös turpeen energiakäytöstä.
Suomalainen Tiedeakatemia osallistuu energiakeskusteluun kannanotolla, johon on koottu tieteellinen tieto turpeen energiakäytön eduista ja haitoista. Kannanoton laatineessa työryhmässä on ollut mukana alan eturivin tutkijoita Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista, Ilmatieteen laitokselta, Metlasta sekä VTT:ltä. Työryhmän puheenjohtaja on professori Timo Vesala Helsingin yliopistosta.
Pystyäkseen täyttämään osuutensa kansainvälisessä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, Suomen tulee Tiedeakatemian mielestä vähentää pitkäjänteisesti fossiilisten polttoaineiden lisäksi myös turpeen energiakäyttöä. Turpeen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä vaihtelee vuosittain 13-20 prosentin välillä.
Tiedeakatemian kannanoton mukaan nykyinen käytäntö tuottaa energiaa luonnontilaisilta ja metsäojitetuilta soilta nostetulla polttoturpeella aiheuttaa samaa suuruusluokkaa olevan kasvihuonevaikutuksen kuin kivihiili, kun päästöt lasketaan koko elinkaaren ajalta.
Valtaosa päästöistä aiheutuu nimenomaan energiaturpeen poltosta. Turpeennostoalueen metsittäminen tai uuden, tehokkaamman korjuumenetelmän käyttö pienentää kasvihuonevaikutusta vain vähän.
Rinnastuu fossiilisiin
Elinkaaritarkastelujen perusteella energiaturpeen tuotanto tulisi Tiedeakatemian mukaan suunnata suopelloille ja hyvin suuripäästöisille metsäojitusalueille, jolloin kasvihuonevaikutus on jonkin verran vähäisempi. Näillä alueilla myös luontoarvojen menetykset ovat pienet.
Hitaasti, tuhansien vuosien ajan uusiutuvaa turvetta ei Tiedeakatemian kannanoton mukaan voi pitää ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta uusiutuvana luonnonvarana, vaan se rinnastuu fossiilisiin polttoaineisiin, joiden käyttö aiheuttaa suurimman osan kasvihuonepäästöistä.
Hajautetun ja paikallisesti painottuvan turpeen käytön työllisyysvaikutukset tukevat syrjäseutujentyöllisyyttä ja taloutta, mutta suuri osa työpaikoista säilyisi, vaikka turpeen tilalla korjuussa ja voimaloissa olisi jokin biopolttoaine, esimerkiksi puuhake tai ruokohelpi.
Tiedeakatemian mielestä ei ole mielekästä muuttaa turpeen energiakäyttöä lyhyellä aikavälillä, koska nopeasti toteutettavia vaihtoehtoja ei ole. Järkevinä keskipitkän aikavälin (10–20 vuotta) tavoitteina Tiedeaktemia pitää biopolttoaineiksi luokiteltujen polttoaineiden osuuden lisäämistä kiinteitä polttoaineita käyttävissä voimaloissa samoin kuin biopolttoaineiden hankinnan kehittämistä.
Suomalainen Tiedeakatemia on yleistieteellinen keskusseura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä.
uutiskirje 
