Noin 774 miljoonaa lasta, eli lähes kolmannes maailman lapsiväestöstä elää kaksikertaisessa uhassa: he kärsivät sekä köyhyydestä että ilmastokriisistä. Tämä dramaattinen tieto käy ilmi Pelastakaa Lasten tänään julkaistusta raportista. Suhteellisesti eniten tällaisen uhan alla eläviä lapsia on Etelä-Sudanissa (87 prosenttia), Keski-Afrikan tasavallassa (85 prosenttia) ja Mosambikissa (80 prosenttia).
Vrije Universiteit Brussel -yliopiston ilmastomallinnusten avulla tehdyn laskelman mukaan ainakin yksi äärimmäinen sääilmiö koskettaa 80:tä prosenttia maailman lapsista joka vuosi. Osa lapsista on erityisen suuressa vaarassa, sillä he elävät köyhyydessä ja heillä on siksi vähemmän mahdollisuuksia suojella itseään ja toipua kriiseistä.
Analyysin mukaan ilmastokriisistä sekä köyhyydestä kärsiviä lapsia on määrällisesti eniten Intiassa, yhteensä jopa 223 miljoonaa lasta. Saman kaksinkertaisen taakan kanssa elää myös 58 miljoonaa lasta Nigeriassa ja 36 miljoonaa lasta Etiopiassa.
Jopa 121 miljoonaa sekä ilmastonmuutoksesta että köyhyydestä kärsivistä lapsista elää korkeamman tulotason maissa. Heistä 28 miljoonaa elää kaikkein vauraimmissa maissa.
Yhteensä 183 miljoonaa lasta elää kolminkertaisessa vaarassa. Heitä uhkaa ilmastokriisin ja köyhyyden lisäksi myös konflikti. Eniten tästä kolminkertaisesta uhasta kärsiviä lapsia on Burundissa (63 prosenttia lapsista), Afganistanissa (55 prosenttia lapsista) ja Keski-Afrikan tasavallassa (41 prosenttia lapsista).
Unicef: Helleaallot uhkaavat lapsia
YK:n lastenapujärjestö Unicefon tiistaina julkaisema ilmastoraportti osoittaa, että jo nyt 559 miljoonaa lasta altistuu tiheille helleaalloille. Vuonna 2050 tiheitä helleaaltoja kohtaavat raportin mukaan kaikki maailman lapset.
Raportti ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä lähes puolet Afrikan ja Aasian lapsista elää äärimmäisen korkeista lämpötiloista kärsivissä maissa. Näitä maita on tällä hetkellä 23, vuonna 2050 jo 33−36.
Kuumuus on vahingollista lapsille, koska he eivät vielä pysty säätelemään ruumiinlämpöään aikuisten tavoin. Helleaallot lisäävät etenkin vauvojen ja pikkulasten kuolleisuutta.
Mitä useammin lapsi altistuu helteelle, sitä korkeammaksi kasvaa hengitystiesairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien riski, Unicefin raportissa todetaan.
Pahenevat helleaallot vaikuttavat lasten hyvinvointiin myös epäsuorasti: ne muun muassa heikentävät lasten ravitsemusta ja puhtaan veden saantia ja vaikuttavat kielteisesti koulunkäyntiin.
Suomessa lapset eivät vielä kärsi ankarista helleaalloista. Muutos ei ole suuri, mikäli maapallon keskilämpötila nousee 1,7 astetta. Tilanne muuttuu kuitenkin dramaattisesti, mikäli keskilämpötila kohoaa 2,4 astetta. Tuolloin ankariin helleaaltoihin joutuu sopeutumaan joka neljäs Suomessa asuva lapsi.
Myös pitkittyneistä helleaalloista kärsivien lasten määrä lisääntyy Suomessa merkittävästi. Nykyisellään pitkittyneistä helteistä kärsii noin 23 prosenttia maassamme asuvista lapsista, vuoteen 2050 mennessä lähes jokainen lapsi.
– Raportti osoittaa, että sillä, miten paljon maapallon lämpötila nousee, on merkitystä myös Suomessa asuvien lasten hyvinvoinnille. Meidän on tärkeää taistella lämpenemistä vastaan, vaikka 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen ei enää vaikuta todennäköiseltä, sanoo Suomen Unicefin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen.
Nälkäkuolema joka neljäs sekunti
Pelastakaa Lasten raportti julkaistiin keskiviikkona samaan aikaan kun lukemattomat perheet ympäri maailman kamppailevat vuosisadan pahimman nälkäkriisin kanssa. Yhteensä 345 miljoonaa ihmistä 82 maassa kärsii vakavasta ruokapulasta. Joka neljäs sekunti joku kuolee nälkään. Kriisin taustalla ovat köyhyys, konfliktit, ilmastonmuutos, talouskriisi sekä myös koronapandemian ja Ukrainan kriisin vaikutukset, jotka nostavat ruuan hintaa ja elinkustannuksia entisestään.
– Kun maailman johtajat valmistautuvat YK:n COP27-ilmastokokoukseen, heidän tulisi priorisoida lasten oikeudet ja erittäin huolestuttava tilanne, sanoo Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa maailman johtajilta kunnianhimoa, ja sitä että lapsille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.
– Maailman rikkaimpien maiden pitää osoittaa johtajuutta, ei vähiten siksi, että näiden maiden päästöt ovat merkittävästi syventäneet ilmasto- ja eriarvoisuuskriisiä. Niitä maita, jotka nyt kamppailevat suojellakseen lapsia kriisin vaikutuksilta on tuettava. Tätä voidaan tehdä esimerkiksi velkahelpotuksilla sekä lisäämällä rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä sen aiheuttamien menetysten ja vahinkojen korjaamiseen, Haaranen sanoo.
Unicef vaatii hallituksia sitoutumaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään niin, että maapallon keskilämpötila ei nousisi yli 1,5 astetta.
COP27-ilmastokokous järjestetään marraskuussa.
uutiskirje 
