KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Yli puolet seurakuntavaalien ehdokkaista kannattaa sateenkaariparien kirkollista vihkimistä

Sateenkaariparien kirkollista vihkimistä kannattaa 54 prosenttia seurakuntavaalien ehdokkaista.

Sateenkaariparien kirkollista vihkimistä kannattaa 54 prosenttia seurakuntavaalien ehdokkaista. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Lähetysjärjestöjen tukeminen on avioliittokysymyksen lisäksi toinen seurakuntavaalien ehdokkaita jakava asia. Myös vasemmistoliittolaisia on ehdokkaina uudistusmielisillä listoilla eri puolilla maata.

Jorma Hentilä
9.11.2022 12.00
Fediverse-instanssi:

Taloushuoliin vastaaminen kirkon jäsenmäärän laskiessa sekä demokratian laajentaminen, päätöksenteon avoimuuden lisääminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen kirkossa ovat tiistaina alkaneiden seurakuntavaalien keskeisiä kysymyksiä.

Ehdokkaita seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamuselimiin on noin 14 300. Seurakuntia on yhteensä 383, joista 44 on päätynyt sopuvaaliin.

Puoluelistat menettäneet osuuttaan

Puolueet ovat voineet vuodesta 1994 lähtien osallistua omin tunnuksin seurakuntavaaleihin. Meneillään olevissa vaaleissa viidennes ehdokkaista on puolueiden listoilla, eniten keskustan, demarien ja kokoomuksen. Näiden lisäksi myös vihreillä on oma seurakuntavaaliohjelma.

Ehdokkaiden mielestä seurakuntien pitäisi panostaa erityisesti nuoriin, lapsiin ja heikompiosaisten auttamiseen sekä kohdentaa resursseja kriisiin joutuneiden tukemiseen.

Vasemmistoliitto ei puolueena osallistu seurakuntavaaleihin. Kuitenkin esimerkiksi Helsingin Vasemmistoliiton jäsenkirjeessä kerrottiin seurakuntavaaleista ja eri ryhmistä pääkaupungin seurakuntaneuvostoissa sekä kehotettiin kirkkoon kuuluvia aktiiivisuuteen.

Muutamissa seurakunnissa on vasemmistoliittolaisten oma lista. Lisäksi on vasemmiston yhteislistoja, kuten jo perinteinen Kemin Kirkkokansan Työväenyhdistyksen lista, joka on ehdokasmäärältään seurakunnan suurin.

Puoluelistojen merkitys on kuitenkin vaali vaaleilta vähentynyt. Vuonna 2010 yli puolet valituksi tulleista oli puoluelistoilta, vuonna 2014 vajaa kolmannes ja 2018 enää viidennes.

Tulkaa kaikki -liikkeen merkitys kasvanut

Uudistusmielinen Tulkaa kaikki-liike ja vanhoillislestadiolaiset erottuvat puolueiden lisäksi valtakunnallisesti yhtenäisin tavoittein. Vanhoillislestadiolaisten konservatiivisilla Kristillisten perusarvojen puolesta -listoilla on noin kolme prosenttia ehdokkaista.

Tulkaa kaikki-liikkeen tavoitteena on muun muassa avoin keskustelu ja päätöksenteko kirkossa, naispuolisten pappien syrjinnän lopettaminen kaikissa seurakunnissa, sateenkaariparien kirkollinen vihkiminen sekä sovun ja luottamuksen rakentaminen eri tavoin ajattelevien kirkollisten ryhmien välille.

Tulkaa kaikki-liikkeen osuus ehdokkaista on kasvanut. Vuonna 2014 ehdokkaita oli kaksi prosenttia kaikista ehdokkaista, vuoden 2018 vaaleissa 3,2 prosenttia, ja on nyt 4,7 prosenttia. Seurakuntia on 36 ja niissä yhteensä 622 ehdokasta.

Uudistusmielisiä ehdokkaita kokoavat myös useat muut listat, kuten Avara kirkko, Kirkko kaikille tai Kotiseurakunta Paavali, jotka ovat paikallisia, mutta joiden arvot ja tavoitteet ovat lähellä Tulkaa kaikki-liikettä.

Tulkaa kaikki-liike on poliittisesti sitoutumaton. Niinpä sen listoilla on ehdokkaita puoluekentän laidasta laitaan. Sama koskee useita muita uudistusmielisiä listoja.

Vasemmistoliittolaisia ehdokkaita on eri puolilla maata mukana sekä Tulkaa kaikki-liikkeen listoilla että muilla uudistusmielisillä listoilla, esimerkiksi kaikissa seitsemässä Oulun seurakunnassa.

Arvokysymykset jakavat ehdokkaita

Seurakuntavaalien vaalikoneeseen annetut vastaukset paljastavat arvokysymyksissä näkyviä eroja ehdokkaiden kesken, mutta myös muutosta edellisiin vaaleihin verrattuna. Vastaajia oli 56 prosenttia ehdokkaista.

Sateenkaariparien kirkollista vihkimistä kannattaa 54 prosenttia ehdokkaista, mikä enteilee sitä, että myös valituiksi tulevista suurempi osa kuin nykyisistä luottamushenkilöistä (35 prosenttia) on vihkimisen kannalla.

Ehdokkaiden näkemykset jakaantuvat selvästi myös kysymyksessä, pitääkö lähetysjärjestöjen tukemisessa ”ottaa huomioon se, miten lähetysjärjestö toteuttaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita”. Kyse on naisen hyväksymisestä pappisvirkaan ja suhtautumisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Osan lähetysjärjestöistä kanta on kielteinen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Selkeä enemmistö kannattaa tiloista luopumista työntekijöiden vähentämisen sijaan, jos seurakunta joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä on todellisuutta monissa seurakunnissa. Yhtenä ratkaisuna on kirkkotilan ottaminen monipuolisempaan käyttöön. Tämä saa ehdokkaiden enemmistön tuen. Esimerkkinä voi mainita Liedon seurakunnan keskiaikaisen Pyhän Pietarin kirkon.

Ehdokkaiden mielestä seurakuntien pitäisi panostaa erityisesti nuoriin, lapsiin ja heikompiosaisten auttamiseen sekä kohdentaa resursseja kriisiin joutuneiden tukemiseen.

Seurakuntalaisten mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa seurakunnan toimintaa saa yli 90 prosentin tuen. Sen sijaan ehdokkaiden enemmistö ei lämpene ajatukselle valita kirkolliskokous vaalilla, jossa kaikilla kirkon jäsenillä on äänioikeus. Nykyisin äänioikeus on papeilla ja seurakuntavaaleissa valituilla luottamushenkilöillä. Myöskään piispojen ja kirkkoherrojen tehtävien määräaikaisuus ei saa enemmistön tukea.

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 8.-12.11.2022 ja varsinainen vaalipäivä 20.11..

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026

Gallupmonitori 2: Vasemmistoliitto kulkee kohti kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalitulostaan

22.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset