Taloushuoliin vastaaminen kirkon jäsenmäärän laskiessa sekä demokratian laajentaminen, päätöksenteon avoimuuden lisääminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen kirkossa ovat tiistaina alkaneiden seurakuntavaalien keskeisiä kysymyksiä.
Ehdokkaita seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamuselimiin on noin 14 300. Seurakuntia on yhteensä 383, joista 44 on päätynyt sopuvaaliin.
Puoluelistat menettäneet osuuttaan
Puolueet ovat voineet vuodesta 1994 lähtien osallistua omin tunnuksin seurakuntavaaleihin. Meneillään olevissa vaaleissa viidennes ehdokkaista on puolueiden listoilla, eniten keskustan, demarien ja kokoomuksen. Näiden lisäksi myös vihreillä on oma seurakuntavaaliohjelma.
Ehdokkaiden mielestä seurakuntien pitäisi panostaa erityisesti nuoriin, lapsiin ja heikompiosaisten auttamiseen sekä kohdentaa resursseja kriisiin joutuneiden tukemiseen.
Vasemmistoliitto ei puolueena osallistu seurakuntavaaleihin. Kuitenkin esimerkiksi Helsingin Vasemmistoliiton jäsenkirjeessä kerrottiin seurakuntavaaleista ja eri ryhmistä pääkaupungin seurakuntaneuvostoissa sekä kehotettiin kirkkoon kuuluvia aktiiivisuuteen.
Muutamissa seurakunnissa on vasemmistoliittolaisten oma lista. Lisäksi on vasemmiston yhteislistoja, kuten jo perinteinen Kemin Kirkkokansan Työväenyhdistyksen lista, joka on ehdokasmäärältään seurakunnan suurin.
Puoluelistojen merkitys on kuitenkin vaali vaaleilta vähentynyt. Vuonna 2010 yli puolet valituksi tulleista oli puoluelistoilta, vuonna 2014 vajaa kolmannes ja 2018 enää viidennes.
Tulkaa kaikki -liikkeen merkitys kasvanut
Uudistusmielinen Tulkaa kaikki-liike ja vanhoillislestadiolaiset erottuvat puolueiden lisäksi valtakunnallisesti yhtenäisin tavoittein. Vanhoillislestadiolaisten konservatiivisilla Kristillisten perusarvojen puolesta -listoilla on noin kolme prosenttia ehdokkaista.
Tulkaa kaikki-liikkeen tavoitteena on muun muassa avoin keskustelu ja päätöksenteko kirkossa, naispuolisten pappien syrjinnän lopettaminen kaikissa seurakunnissa, sateenkaariparien kirkollinen vihkiminen sekä sovun ja luottamuksen rakentaminen eri tavoin ajattelevien kirkollisten ryhmien välille.
Tulkaa kaikki-liikkeen osuus ehdokkaista on kasvanut. Vuonna 2014 ehdokkaita oli kaksi prosenttia kaikista ehdokkaista, vuoden 2018 vaaleissa 3,2 prosenttia, ja on nyt 4,7 prosenttia. Seurakuntia on 36 ja niissä yhteensä 622 ehdokasta.
Uudistusmielisiä ehdokkaita kokoavat myös useat muut listat, kuten Avara kirkko, Kirkko kaikille tai Kotiseurakunta Paavali, jotka ovat paikallisia, mutta joiden arvot ja tavoitteet ovat lähellä Tulkaa kaikki-liikettä.
Tulkaa kaikki-liike on poliittisesti sitoutumaton. Niinpä sen listoilla on ehdokkaita puoluekentän laidasta laitaan. Sama koskee useita muita uudistusmielisiä listoja.
Vasemmistoliittolaisia ehdokkaita on eri puolilla maata mukana sekä Tulkaa kaikki-liikkeen listoilla että muilla uudistusmielisillä listoilla, esimerkiksi kaikissa seitsemässä Oulun seurakunnassa.
Arvokysymykset jakavat ehdokkaita
Seurakuntavaalien vaalikoneeseen annetut vastaukset paljastavat arvokysymyksissä näkyviä eroja ehdokkaiden kesken, mutta myös muutosta edellisiin vaaleihin verrattuna. Vastaajia oli 56 prosenttia ehdokkaista.
Sateenkaariparien kirkollista vihkimistä kannattaa 54 prosenttia ehdokkaista, mikä enteilee sitä, että myös valituiksi tulevista suurempi osa kuin nykyisistä luottamushenkilöistä (35 prosenttia) on vihkimisen kannalla.
Ehdokkaiden näkemykset jakaantuvat selvästi myös kysymyksessä, pitääkö lähetysjärjestöjen tukemisessa ”ottaa huomioon se, miten lähetysjärjestö toteuttaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita”. Kyse on naisen hyväksymisestä pappisvirkaan ja suhtautumisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Osan lähetysjärjestöistä kanta on kielteinen.
Selkeä enemmistö kannattaa tiloista luopumista työntekijöiden vähentämisen sijaan, jos seurakunta joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä on todellisuutta monissa seurakunnissa. Yhtenä ratkaisuna on kirkkotilan ottaminen monipuolisempaan käyttöön. Tämä saa ehdokkaiden enemmistön tuen. Esimerkkinä voi mainita Liedon seurakunnan keskiaikaisen Pyhän Pietarin kirkon.
Ehdokkaiden mielestä seurakuntien pitäisi panostaa erityisesti nuoriin, lapsiin ja heikompiosaisten auttamiseen sekä kohdentaa resursseja kriisiin joutuneiden tukemiseen.
Seurakuntalaisten mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa seurakunnan toimintaa saa yli 90 prosentin tuen. Sen sijaan ehdokkaiden enemmistö ei lämpene ajatukselle valita kirkolliskokous vaalilla, jossa kaikilla kirkon jäsenillä on äänioikeus. Nykyisin äänioikeus on papeilla ja seurakuntavaaleissa valituilla luottamushenkilöillä. Myöskään piispojen ja kirkkoherrojen tehtävien määräaikaisuus ei saa enemmistön tukea.
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 8.-12.11.2022 ja varsinainen vaalipäivä 20.11..
uutiskirje 