KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ilmastokriisi levittää tartuntatauteja – trooppiset taudit vaeltavat kohti pohjoista

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tavataan yhä enemmän tartuntatauteja, jotka ovat aikaisemmin olleet vain kehitysmaiden riesana.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tavataan yhä enemmän tartuntatauteja, jotka ovat aikaisemmin olleet vain kehitysmaiden riesana. Kuva: Lehtikuva/Patrick T. Fallon

Trooppiset taudit leviävät ilmaston lämmetessä kohti pohjoista. Ilmastokriisi voi myös tuottaa uusia pandemioita.

Arto Huovinen
26.11.2022 7.00
Fediverse-instanssi:

Ranskaan tulee joka vuosi tropiikissa matkustaneiden mukana denguekuumetta, mutta ensimmäinen maan sisäinen tartunta rekisteröitiin vasta vuonna 2010. Tartunnan saanut ei siis tässä tapauksessa ollut itse matkustanut, vaan häntä oli pistänyt hyttynen, joka oli aiemmin pistänyt taudinkantajaa.

Tämän jälkeen sisäisiä tartuntoja on vuosittain todettu tusinan verran – paitsi tänä vuonna, jolloin lokakuun puoliväliin mennessä niitä oli rekisteröity jo 65.

Tapauksia lienee enemmän, sillä denguekuume voi olla oireeton. Tavallisia oireita ovat kuume, päänsärky, nivelkipu, pahoinvointi ja ihottuma. Pahimmassa tapauksessa tauti johtaa kuolemaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tapaukset ovat keskittyneet Välimeren rannikolle, mutta uhka leviää pohjoiseen. Dengueta levittää Kaakkois-Aasiasta lähtöisin oleva tiikerihyttynen (Aedes albopictus), joka on levinnyt nopeasti.

Ensimmäinen ranskalainen tiikerihyttynen löydettiin vuonna 2004 Mentonista Ranskan Rivieralta. Nyt lajia tavataan jo yli kahdessa kolmasosassa Ranskan departementteja, mukaan luettuna suur-Pariisin alue ja Belgian rajalle ulottuva Aisne.

Tiikerihyttynen on aktiivinen päivällä ja yöllä, joten hyttysverkon alla nukkuminen ei riitä siltä suojautumiseen toisin kuin yöaktiiviselta malariaa levittävältä hyttyseltä.

Länsi-Niilin virus tappanut Euroopassa

Denguekuume on esimerkki alkuaan trooppisesta, hyönteisvälitteisestä taudista, jonka leviämiselle ilmaston lämpeneminen luo suotuisat olosuhteet. Hyttyset pitävät kuumasta ja kosteasta ilmasta, ja ne lisääntyvät seisovissa vesilammikoissa.

Euroopan ohella dengue on levinnyt myös muissa maanosissa. Se on nyt yleisin hyönteisvälitteinen tauti, ja tapauksia arvioidaan olevan 50–100 miljoonaa vuosittain.

Dengueviruksen sukulaisiin kuuluvat zika-, keltakuume- ja Länsi-Niilin virukset.

EU-maissa oli lokakuun loppuun mennessä diagnosoitu tänä vuonna lähes tuhat Länsi-Niilin viruksen tartuntaa. Yli puolet niistä oli Italiassa, ja erityisesti Pohjois-Italian Veneton alue tuntuu olevan otollinen virusta levittäville Culex-suvun hyttysille.

Toiseksi eniten sairastuneita oli Kreikassa, mutta yksittäistapauksia on havaittu niinkin pohjoisessa kuin Saksassa, Itävallassa, Unkarissa ja Slovakiassa. 26.10. mennessä Länsi-Niilin virus oli aiheuttanut tänä vuonna 72 kuolemaa EU-maissa (Italiassa, Kreikassa ja Romaniassa) sekä 12 Serbiassa.

Euroopassa on viime vuosina koettu myös malarian paluu Kreikkaan 2012 sekä zikaviruksen tartuntoja Ranskassa 2019 ja chikungunyan tartuntoja Ranskassa ja Italiassa.

Lämpeneminen suosii hyttysiä

Hyttyset tartuttavat Länsi-Niilin virusta etupäässä lintuihin, mutta myös ihmisiin ja muihin nisäkkäisiin. Ihmisillä 80 prosenttia tartunnoista on oireettomia; vanhuksille ja immuunipuutteisille tauti voi kuitenkin olla kohtalokas. Tautiin ei ole rokotetta eikä lääkettä.

Yhdysvalloissa Länsi-Niilin virusta on tavattu pohjoisessa jo Uuden-Englannin osavaltioissa. Leviäminen on ollut nopeaa, sillä ensimmäinen tapaus maassa havaittiin vuonna 1999. Vuosittain tapauksia on tuhansia, etupäässä elo-ja syyskuussa.

Länsi-Niilin virusta levittäviä hyttysiä suosivat aiempaa lauhemmat talvet, aikaisin tulevat keväät ja kuumat kesät. Erityisen paha vuosi Yhdysvalloissa oli 2012, jolloin 286 ihmistä kuoli tautiin.

Hyttysten lisäksi tauteja levittävät punkit ja kirput. Myös niiden levittämiä tauteja ilmaston lämpeneminen suosii, kuten Suomessakin tiedämme puutiaisten välityksellä leviävien tautien yleistymisestä.

Yhdysvalloissa hyönteisten, punkkien ja kirppujen aiheuttamat sairastumiset yli kaksinkertaistuivat vuosien 2004 ja 2018 välillä. Samana aikana löytyi yhdeksän aiemmin maassa tuntematonta hyönteisvälitteistä taudinaiheuttajaa.

Ilmasto ei ainoa tekijä

Euroopan ja Yhdysvaltojen sadat tai tuhannet tautitapaukset ovat tietysti ensimmäisen maailman ongelmia verrattuna kehitysmaiden miljooniin tapauksiin. Mutta myös esimerkiksi Afrikassa ilmaston lämpeneminen levittää tauteja trooppisilta alangoilta kohti ylänköjä.

Ilmastokriisin aiheuttamaa tautilisää on vaikea erotella tarkasti, koska samanaikaisesti tapahtuu myös muita muutoksia, erityisesti maankäytössä. Väestö kasvaa, kaupungistuminen lisääntyy ja ihmiset matkustavat enemmän.

Harvard Medicine julkaisi viime keväänä artikkelin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen saattaa jopa vähentää trooppisia tauteja niiden alkuperäisillä alueilla. Esimerkiksi tietyillä Itä-Afrikan alueilla lisääntyvä kuumuus ja vähenevät sateet heikentävät tauteja kantavien hyttysten lisääntymistä.

Artikkelissa mainittujen tutkijoiden mukaan Länsi-Niilin virusta ja muita hyönteisten levittämiä viruksia esiintyy eniten silloin, kun keskilämpötila on 23–26 astetta. Sitä kuumemmassa esiintyvyys vähenee.

Hyönteisvälitteiset taudit eivät ole ainoita, joiden leviämistä ilmaston lämpeneminen edistää. Yksi ehkä liian vähälle huomiolle jäänyt uhka on sienten aiheuttamat sairaudet, joista Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi raportin lokakuussa.

WHO listasi 19 vakavaa sienten aiheuttamaa tautia, joista neljää se pitää erityisen vaarallisina. Yhdessä ne tappavat vuosittain 1,3 miljoonaa ihmistä ja myötävaikuttavat lisäksi viiteen miljoonaan kuolemaan.

Koronapandemia on lisännyt sienikuolemia. Monissa maissa (ei Suomessa) sairaaloissa tavataan Candida auris -hiivasientä, joka iskee heikentyneisiin potilaisiin. Monet sieni-infektiot ovat tulleet vastustuskykyisiksi lääkkeille aivan kuten bakteerit antibiooteille.

Tuntematon uhka ikiroudan alta

Ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, mikä voi vapauttaa jään sisällä olleita taudinaiheuttajia.

Tunnettu tapaus on vuodelta 2016, jolloin 12-vuotias poika kuoli Siperiassa pernaruttoon. Tartunnan lähteeksi jäljitettiin poronraato, jonka kesällä 35 asteeseen nousseet lämpötilat olivat sulattaneet ikiroudasta. Paikallinen epidemia vei parikymmentä ihmistä sairaalaan.

Viime vuonna Ohion yliopiston tutkijat löysivät 33 eri virusta Tiibetin ylängöltä otetuista jäänäytteistä. Näistä 28 oli aiemmin tuntemattomia. Niiden iäksi arvioitiin 15 000 vuotta.

Vuonna 2014 ranskalaiset tutkijat pystyivät saamaan tartuttavaksi 30 000 vuotta Siperian ikiroudassa levänneen viruksen.

Löydöt ovat herättäneet pelon siitä, että ikiroudan ja jäätiköiden sulamisen paljastamat taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa uusia pandemioita.

Todennäköisempänä kuitenkin pidetään, että seuraava pandemia syntyy samalla tavalla kuin covid. Kun villin luonnon elintila kapenee, villieläimet, kotieläimet ja ihmiset joutuvat yhä enemmän kosketuksiin toistensa kanssa. Virukset siirtyvät välittäjälajien kautta ihmisiin, alkavat levitä ja kehittää uusia muunnoksia.

Tunnettu epidemiologi Jeremy Farrar sanoi Der Spiegel -lehden laajassa haastattelussa lokakuussa pelkäävänsä, että pandemioiden aika on vasta alkamassa. Ihmiset haluavat nyt unohtaa koronan, suojatoimet ja varautuminen unohtuvat, ja muutaman vuoden päästä edessä voi olla paluu kevääseen 2020: vastassa on virus, johon ei ole rokotetta eikä lääkettä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Kalasaaliin huutokauppa Sansibarin Darajanin torilla. Unesco haluaa selvittää, esiintyykö maailman nykyisillä 18 000 merellisellä suojelualueella edelleen niitä lajeja, joita varten alueet perustettiin. Tulokset voivat auttaa arvioimaan myös uusien suojelualueiden tarvetta.

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

Shirin Aktar oli vasta 13-vuotias, kun hänen vanhempansa päättivät naittaa hänet 31-vuotiaalle serkulleen. Köyhän perheen tyttärellä ei ollut koulutusta eikä mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa. Kuvassa lapsiavioliittoa vastustanut Shirin äitinsä kanssa kotinsa edustalla Pohjois-Bangladeshissa.

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset