Ranskaan tulee joka vuosi tropiikissa matkustaneiden mukana denguekuumetta, mutta ensimmäinen maan sisäinen tartunta rekisteröitiin vasta vuonna 2010. Tartunnan saanut ei siis tässä tapauksessa ollut itse matkustanut, vaan häntä oli pistänyt hyttynen, joka oli aiemmin pistänyt taudinkantajaa.
Tämän jälkeen sisäisiä tartuntoja on vuosittain todettu tusinan verran – paitsi tänä vuonna, jolloin lokakuun puoliväliin mennessä niitä oli rekisteröity jo 65.
Tapauksia lienee enemmän, sillä denguekuume voi olla oireeton. Tavallisia oireita ovat kuume, päänsärky, nivelkipu, pahoinvointi ja ihottuma. Pahimmassa tapauksessa tauti johtaa kuolemaan.
Tapaukset ovat keskittyneet Välimeren rannikolle, mutta uhka leviää pohjoiseen. Dengueta levittää Kaakkois-Aasiasta lähtöisin oleva tiikerihyttynen (Aedes albopictus), joka on levinnyt nopeasti.
Ensimmäinen ranskalainen tiikerihyttynen löydettiin vuonna 2004 Mentonista Ranskan Rivieralta. Nyt lajia tavataan jo yli kahdessa kolmasosassa Ranskan departementteja, mukaan luettuna suur-Pariisin alue ja Belgian rajalle ulottuva Aisne.
Tiikerihyttynen on aktiivinen päivällä ja yöllä, joten hyttysverkon alla nukkuminen ei riitä siltä suojautumiseen toisin kuin yöaktiiviselta malariaa levittävältä hyttyseltä.
Länsi-Niilin virus tappanut Euroopassa
Denguekuume on esimerkki alkuaan trooppisesta, hyönteisvälitteisestä taudista, jonka leviämiselle ilmaston lämpeneminen luo suotuisat olosuhteet. Hyttyset pitävät kuumasta ja kosteasta ilmasta, ja ne lisääntyvät seisovissa vesilammikoissa.
Euroopan ohella dengue on levinnyt myös muissa maanosissa. Se on nyt yleisin hyönteisvälitteinen tauti, ja tapauksia arvioidaan olevan 50–100 miljoonaa vuosittain.
Dengueviruksen sukulaisiin kuuluvat zika-, keltakuume- ja Länsi-Niilin virukset.
EU-maissa oli lokakuun loppuun mennessä diagnosoitu tänä vuonna lähes tuhat Länsi-Niilin viruksen tartuntaa. Yli puolet niistä oli Italiassa, ja erityisesti Pohjois-Italian Veneton alue tuntuu olevan otollinen virusta levittäville Culex-suvun hyttysille.
Toiseksi eniten sairastuneita oli Kreikassa, mutta yksittäistapauksia on havaittu niinkin pohjoisessa kuin Saksassa, Itävallassa, Unkarissa ja Slovakiassa. 26.10. mennessä Länsi-Niilin virus oli aiheuttanut tänä vuonna 72 kuolemaa EU-maissa (Italiassa, Kreikassa ja Romaniassa) sekä 12 Serbiassa.
Euroopassa on viime vuosina koettu myös malarian paluu Kreikkaan 2012 sekä zikaviruksen tartuntoja Ranskassa 2019 ja chikungunyan tartuntoja Ranskassa ja Italiassa.
Lämpeneminen suosii hyttysiä
Hyttyset tartuttavat Länsi-Niilin virusta etupäässä lintuihin, mutta myös ihmisiin ja muihin nisäkkäisiin. Ihmisillä 80 prosenttia tartunnoista on oireettomia; vanhuksille ja immuunipuutteisille tauti voi kuitenkin olla kohtalokas. Tautiin ei ole rokotetta eikä lääkettä.
Yhdysvalloissa Länsi-Niilin virusta on tavattu pohjoisessa jo Uuden-Englannin osavaltioissa. Leviäminen on ollut nopeaa, sillä ensimmäinen tapaus maassa havaittiin vuonna 1999. Vuosittain tapauksia on tuhansia, etupäässä elo-ja syyskuussa.
Länsi-Niilin virusta levittäviä hyttysiä suosivat aiempaa lauhemmat talvet, aikaisin tulevat keväät ja kuumat kesät. Erityisen paha vuosi Yhdysvalloissa oli 2012, jolloin 286 ihmistä kuoli tautiin.
Hyttysten lisäksi tauteja levittävät punkit ja kirput. Myös niiden levittämiä tauteja ilmaston lämpeneminen suosii, kuten Suomessakin tiedämme puutiaisten välityksellä leviävien tautien yleistymisestä.
Yhdysvalloissa hyönteisten, punkkien ja kirppujen aiheuttamat sairastumiset yli kaksinkertaistuivat vuosien 2004 ja 2018 välillä. Samana aikana löytyi yhdeksän aiemmin maassa tuntematonta hyönteisvälitteistä taudinaiheuttajaa.
Ilmasto ei ainoa tekijä
Euroopan ja Yhdysvaltojen sadat tai tuhannet tautitapaukset ovat tietysti ensimmäisen maailman ongelmia verrattuna kehitysmaiden miljooniin tapauksiin. Mutta myös esimerkiksi Afrikassa ilmaston lämpeneminen levittää tauteja trooppisilta alangoilta kohti ylänköjä.
Ilmastokriisin aiheuttamaa tautilisää on vaikea erotella tarkasti, koska samanaikaisesti tapahtuu myös muita muutoksia, erityisesti maankäytössä. Väestö kasvaa, kaupungistuminen lisääntyy ja ihmiset matkustavat enemmän.
Harvard Medicine julkaisi viime keväänä artikkelin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen saattaa jopa vähentää trooppisia tauteja niiden alkuperäisillä alueilla. Esimerkiksi tietyillä Itä-Afrikan alueilla lisääntyvä kuumuus ja vähenevät sateet heikentävät tauteja kantavien hyttysten lisääntymistä.
Artikkelissa mainittujen tutkijoiden mukaan Länsi-Niilin virusta ja muita hyönteisten levittämiä viruksia esiintyy eniten silloin, kun keskilämpötila on 23–26 astetta. Sitä kuumemmassa esiintyvyys vähenee.
Hyönteisvälitteiset taudit eivät ole ainoita, joiden leviämistä ilmaston lämpeneminen edistää. Yksi ehkä liian vähälle huomiolle jäänyt uhka on sienten aiheuttamat sairaudet, joista Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi raportin lokakuussa.
WHO listasi 19 vakavaa sienten aiheuttamaa tautia, joista neljää se pitää erityisen vaarallisina. Yhdessä ne tappavat vuosittain 1,3 miljoonaa ihmistä ja myötävaikuttavat lisäksi viiteen miljoonaan kuolemaan.
Koronapandemia on lisännyt sienikuolemia. Monissa maissa (ei Suomessa) sairaaloissa tavataan Candida auris -hiivasientä, joka iskee heikentyneisiin potilaisiin. Monet sieni-infektiot ovat tulleet vastustuskykyisiksi lääkkeille aivan kuten bakteerit antibiooteille.
Tuntematon uhka ikiroudan alta
Ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, mikä voi vapauttaa jään sisällä olleita taudinaiheuttajia.
Tunnettu tapaus on vuodelta 2016, jolloin 12-vuotias poika kuoli Siperiassa pernaruttoon. Tartunnan lähteeksi jäljitettiin poronraato, jonka kesällä 35 asteeseen nousseet lämpötilat olivat sulattaneet ikiroudasta. Paikallinen epidemia vei parikymmentä ihmistä sairaalaan.
Viime vuonna Ohion yliopiston tutkijat löysivät 33 eri virusta Tiibetin ylängöltä otetuista jäänäytteistä. Näistä 28 oli aiemmin tuntemattomia. Niiden iäksi arvioitiin 15 000 vuotta.
Vuonna 2014 ranskalaiset tutkijat pystyivät saamaan tartuttavaksi 30 000 vuotta Siperian ikiroudassa levänneen viruksen.
Löydöt ovat herättäneet pelon siitä, että ikiroudan ja jäätiköiden sulamisen paljastamat taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa uusia pandemioita.
Todennäköisempänä kuitenkin pidetään, että seuraava pandemia syntyy samalla tavalla kuin covid. Kun villin luonnon elintila kapenee, villieläimet, kotieläimet ja ihmiset joutuvat yhä enemmän kosketuksiin toistensa kanssa. Virukset siirtyvät välittäjälajien kautta ihmisiin, alkavat levitä ja kehittää uusia muunnoksia.
Tunnettu epidemiologi Jeremy Farrar sanoi Der Spiegel -lehden laajassa haastattelussa lokakuussa pelkäävänsä, että pandemioiden aika on vasta alkamassa. Ihmiset haluavat nyt unohtaa koronan, suojatoimet ja varautuminen unohtuvat, ja muutaman vuoden päästä edessä voi olla paluu kevääseen 2020: vastassa on virus, johon ei ole rokotetta eikä lääkettä.
uutiskirje 
