KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ilmastokriisi levittää tartuntatauteja – trooppiset taudit vaeltavat kohti pohjoista

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tavataan yhä enemmän tartuntatauteja, jotka ovat aikaisemmin olleet vain kehitysmaiden riesana.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tavataan yhä enemmän tartuntatauteja, jotka ovat aikaisemmin olleet vain kehitysmaiden riesana. Kuva: Lehtikuva/Patrick T. Fallon

Trooppiset taudit leviävät ilmaston lämmetessä kohti pohjoista. Ilmastokriisi voi myös tuottaa uusia pandemioita.

Arto Huovinen
26.11.2022 7.00

Ranskaan tulee joka vuosi tropiikissa matkustaneiden mukana denguekuumetta, mutta ensimmäinen maan sisäinen tartunta rekisteröitiin vasta vuonna 2010. Tartunnan saanut ei siis tässä tapauksessa ollut itse matkustanut, vaan häntä oli pistänyt hyttynen, joka oli aiemmin pistänyt taudinkantajaa.

Tämän jälkeen sisäisiä tartuntoja on vuosittain todettu tusinan verran – paitsi tänä vuonna, jolloin lokakuun puoliväliin mennessä niitä oli rekisteröity jo 65.

Tapauksia lienee enemmän, sillä denguekuume voi olla oireeton. Tavallisia oireita ovat kuume, päänsärky, nivelkipu, pahoinvointi ja ihottuma. Pahimmassa tapauksessa tauti johtaa kuolemaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tapaukset ovat keskittyneet Välimeren rannikolle, mutta uhka leviää pohjoiseen. Dengueta levittää Kaakkois-Aasiasta lähtöisin oleva tiikerihyttynen (Aedes albopictus), joka on levinnyt nopeasti.

Ensimmäinen ranskalainen tiikerihyttynen löydettiin vuonna 2004 Mentonista Ranskan Rivieralta. Nyt lajia tavataan jo yli kahdessa kolmasosassa Ranskan departementteja, mukaan luettuna suur-Pariisin alue ja Belgian rajalle ulottuva Aisne.

Tiikerihyttynen on aktiivinen päivällä ja yöllä, joten hyttysverkon alla nukkuminen ei riitä siltä suojautumiseen toisin kuin yöaktiiviselta malariaa levittävältä hyttyseltä.

Länsi-Niilin virus tappanut Euroopassa

Denguekuume on esimerkki alkuaan trooppisesta, hyönteisvälitteisestä taudista, jonka leviämiselle ilmaston lämpeneminen luo suotuisat olosuhteet. Hyttyset pitävät kuumasta ja kosteasta ilmasta, ja ne lisääntyvät seisovissa vesilammikoissa.

Euroopan ohella dengue on levinnyt myös muissa maanosissa. Se on nyt yleisin hyönteisvälitteinen tauti, ja tapauksia arvioidaan olevan 50–100 miljoonaa vuosittain.

Dengueviruksen sukulaisiin kuuluvat zika-, keltakuume- ja Länsi-Niilin virukset.

EU-maissa oli lokakuun loppuun mennessä diagnosoitu tänä vuonna lähes tuhat Länsi-Niilin viruksen tartuntaa. Yli puolet niistä oli Italiassa, ja erityisesti Pohjois-Italian Veneton alue tuntuu olevan otollinen virusta levittäville Culex-suvun hyttysille.

Toiseksi eniten sairastuneita oli Kreikassa, mutta yksittäistapauksia on havaittu niinkin pohjoisessa kuin Saksassa, Itävallassa, Unkarissa ja Slovakiassa. 26.10. mennessä Länsi-Niilin virus oli aiheuttanut tänä vuonna 72 kuolemaa EU-maissa (Italiassa, Kreikassa ja Romaniassa) sekä 12 Serbiassa.

Euroopassa on viime vuosina koettu myös malarian paluu Kreikkaan 2012 sekä zikaviruksen tartuntoja Ranskassa 2019 ja chikungunyan tartuntoja Ranskassa ja Italiassa.

Lämpeneminen suosii hyttysiä

Hyttyset tartuttavat Länsi-Niilin virusta etupäässä lintuihin, mutta myös ihmisiin ja muihin nisäkkäisiin. Ihmisillä 80 prosenttia tartunnoista on oireettomia; vanhuksille ja immuunipuutteisille tauti voi kuitenkin olla kohtalokas. Tautiin ei ole rokotetta eikä lääkettä.

Yhdysvalloissa Länsi-Niilin virusta on tavattu pohjoisessa jo Uuden-Englannin osavaltioissa. Leviäminen on ollut nopeaa, sillä ensimmäinen tapaus maassa havaittiin vuonna 1999. Vuosittain tapauksia on tuhansia, etupäässä elo-ja syyskuussa.

Länsi-Niilin virusta levittäviä hyttysiä suosivat aiempaa lauhemmat talvet, aikaisin tulevat keväät ja kuumat kesät. Erityisen paha vuosi Yhdysvalloissa oli 2012, jolloin 286 ihmistä kuoli tautiin.

Hyttysten lisäksi tauteja levittävät punkit ja kirput. Myös niiden levittämiä tauteja ilmaston lämpeneminen suosii, kuten Suomessakin tiedämme puutiaisten välityksellä leviävien tautien yleistymisestä.

Yhdysvalloissa hyönteisten, punkkien ja kirppujen aiheuttamat sairastumiset yli kaksinkertaistuivat vuosien 2004 ja 2018 välillä. Samana aikana löytyi yhdeksän aiemmin maassa tuntematonta hyönteisvälitteistä taudinaiheuttajaa.

Ilmasto ei ainoa tekijä

Euroopan ja Yhdysvaltojen sadat tai tuhannet tautitapaukset ovat tietysti ensimmäisen maailman ongelmia verrattuna kehitysmaiden miljooniin tapauksiin. Mutta myös esimerkiksi Afrikassa ilmaston lämpeneminen levittää tauteja trooppisilta alangoilta kohti ylänköjä.

Ilmastokriisin aiheuttamaa tautilisää on vaikea erotella tarkasti, koska samanaikaisesti tapahtuu myös muita muutoksia, erityisesti maankäytössä. Väestö kasvaa, kaupungistuminen lisääntyy ja ihmiset matkustavat enemmän.

Harvard Medicine julkaisi viime keväänä artikkelin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen saattaa jopa vähentää trooppisia tauteja niiden alkuperäisillä alueilla. Esimerkiksi tietyillä Itä-Afrikan alueilla lisääntyvä kuumuus ja vähenevät sateet heikentävät tauteja kantavien hyttysten lisääntymistä.

Artikkelissa mainittujen tutkijoiden mukaan Länsi-Niilin virusta ja muita hyönteisten levittämiä viruksia esiintyy eniten silloin, kun keskilämpötila on 23–26 astetta. Sitä kuumemmassa esiintyvyys vähenee.

Hyönteisvälitteiset taudit eivät ole ainoita, joiden leviämistä ilmaston lämpeneminen edistää. Yksi ehkä liian vähälle huomiolle jäänyt uhka on sienten aiheuttamat sairaudet, joista Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi raportin lokakuussa.

WHO listasi 19 vakavaa sienten aiheuttamaa tautia, joista neljää se pitää erityisen vaarallisina. Yhdessä ne tappavat vuosittain 1,3 miljoonaa ihmistä ja myötävaikuttavat lisäksi viiteen miljoonaan kuolemaan.

Koronapandemia on lisännyt sienikuolemia. Monissa maissa (ei Suomessa) sairaaloissa tavataan Candida auris -hiivasientä, joka iskee heikentyneisiin potilaisiin. Monet sieni-infektiot ovat tulleet vastustuskykyisiksi lääkkeille aivan kuten bakteerit antibiooteille.

Tuntematon uhka ikiroudan alta

Ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, mikä voi vapauttaa jään sisällä olleita taudinaiheuttajia.

Tunnettu tapaus on vuodelta 2016, jolloin 12-vuotias poika kuoli Siperiassa pernaruttoon. Tartunnan lähteeksi jäljitettiin poronraato, jonka kesällä 35 asteeseen nousseet lämpötilat olivat sulattaneet ikiroudasta. Paikallinen epidemia vei parikymmentä ihmistä sairaalaan.

Viime vuonna Ohion yliopiston tutkijat löysivät 33 eri virusta Tiibetin ylängöltä otetuista jäänäytteistä. Näistä 28 oli aiemmin tuntemattomia. Niiden iäksi arvioitiin 15 000 vuotta.

Vuonna 2014 ranskalaiset tutkijat pystyivät saamaan tartuttavaksi 30 000 vuotta Siperian ikiroudassa levänneen viruksen.

Löydöt ovat herättäneet pelon siitä, että ikiroudan ja jäätiköiden sulamisen paljastamat taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa uusia pandemioita.

Todennäköisempänä kuitenkin pidetään, että seuraava pandemia syntyy samalla tavalla kuin covid. Kun villin luonnon elintila kapenee, villieläimet, kotieläimet ja ihmiset joutuvat yhä enemmän kosketuksiin toistensa kanssa. Virukset siirtyvät välittäjälajien kautta ihmisiin, alkavat levitä ja kehittää uusia muunnoksia.

Tunnettu epidemiologi Jeremy Farrar sanoi Der Spiegel -lehden laajassa haastattelussa lokakuussa pelkäävänsä, että pandemioiden aika on vasta alkamassa. Ihmiset haluavat nyt unohtaa koronan, suojatoimet ja varautuminen unohtuvat, ja muutaman vuoden päästä edessä voi olla paluu kevääseen 2020: vastassa on virus, johon ei ole rokotetta eikä lääkettä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomalaisia ISAF-kriisinhallintajoukkoja partioimassa Sharar Bolakin piirikunnassa Afganistanissa marraskuussa 2011.

Kysymyksiä humanitaarisista interventioista: kolonialismia vai oikeutettua toimintaa ja miten keskustelut Valladolidissa vuosina 1550–1551 liittyvät siihen

Mariyeti Mpala on muuttanut entisen kaatopaikan kasvitarhaksi. Hän myy osan tuotteistaan halvalla naisille, jotka saavat omia ansioita myymällä niitä edelleen torilla.

Kaatopaikka muuttui viherkeitaaksi Zimbabwen Bulawayossa

Kuivuus on kasvava uhka globaalille ruoantuotannolle varsinkin Afrikassa. Saharan autiomaan leviämistä yritetään estää istuttamalla miljoonia puita.

Konfliktit ja ilmastonmuutos uhkaavat Afrikan Suurta vihreää muuria

Kuuban virallinen politiikka tähtää rotujen tasa-arvoiseen rinnakkaiseloon. Havannalaislapset osallistuivat syksyllä työpajaan, jossa käytettiin kierrätyslasia askartelumateriaalina

Rotusyrjintä on yhä arkipäivää Kuubassa – ennakkoluuloja kitkevät kampanjat kaipaavat lisää puhtia

Uusimmat

Suomalaisia ISAF-kriisinhallintajoukkoja partioimassa Sharar Bolakin piirikunnassa Afganistanissa marraskuussa 2011.

Kysymyksiä humanitaarisista interventioista: kolonialismia vai oikeutettua toimintaa ja miten keskustelut Valladolidissa vuosina 1550–1551 liittyvät siihen

Kaupan alan tyäntekijöillä menee taloudellisesti aiempaa huonmmin. Kuva on kauppakeskus Mall of Triplasta Helsingistä.

Kaupan työntekijöiden oma talous yhä heikompi

Teollisuuliitto on valmis tarvittaessa koviin toimiin. Sitä varten organisaatiomme on vuosien varrella hankkinut sellaista vaurautta, että tällaiseen taisteluun kykenemme, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

”Translaki ei tule vaikuttamaan Päivi Räsäsen arkeen mitenkään – monelle se on elämän tai kuoleman kysymys”

 
02

Puolustusministeri myöntänyt vientiluvan puolustusmateriaalille Turkkiin – Li Andersson: Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, vientilupaa ei tulisi myöntää

 
03

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
04

Vartijaväkivalta ei ole uusi ilmiö – entinen graffitimaalari ja toimittaja kertovat kokemuksistaan

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

20 vuotta sitten: Vasemmistoliitto pohti demokratian rapautumista – Köyhät ja osattomat nukkuvat vaaleissa

27.01.2023

Kaatopaikka muuttui viherkeitaaksi Zimbabwen Bulawayossa

27.01.2023

Näin Turussa: Yhä 1 500 lasta jonossa neuvolaan

27.01.2023

Teollisuusliitto varautuu työtaisteluun: ”Aika käy vähiin”

27.01.2023

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

27.01.2023

Marin pyysi transihmisiltä anteeksi eduskunnassa käytävää keskustelua

26.01.2023

Turkin kiristykseen ei pidä suostua, Rauhanliitto kommentoi asevientiä

26.01.2023

Viime vuonna reaaliansioissa oli pahin lasku yli 60 vuoteen –  Li Andersson: ”Oikeisto on valintansa osoittanut”

26.01.2023

Hakkuut uhkaavat Uudenmaan lintumetsää: Kansanedustaja vaatii metsän säästämistä

26.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään