Ilmastonmuutos, konfliktit ja maailmantalouden häiriöt ovat odotusten mukaisesti lisänneet nälkäisten määrää varsinkin kehittyvissä maissa, mutta yllättäen niissä lisääntyy myös ylipainoisuus.
YK:n maatalouden kehittämisrahasto IFAD:n kesäkuussa julkaisema raportti kertoo ylipainoisten ja lihavien määrän keski- ja matalan tulotason maissa lähenevän korkeamman tulotason maiden lukemia.
Esimerkiksi kymmenvuotiskautena 2006–2016 ylipainoisten osuus matalan tulotason maissa kasvoi yli viisi prosenttiyksikköä 25,8 prosenttiin. Samana aikana keskitulotason maissa ylipainoisten määrä nousi 21,4 prosentista 27 prosenttiin.
Kehittyvissä maissa niin maaseudulla kuin kaupungeissakin lihavuutta lisäävät jyrkät hintaerot terveellisten ja epäterveellisten ruokien välillä sekä terveellisten ruokien saatavuusongelmat.
Satoihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin pohjautuvassa raportissa tarkastellaan viittä maata: Indonesiaa, Sambiaa, Egyptiä, Nigeriaa ja Boliviaa. Kehittyvissä maissa hintaero terveellisten ja epäterveellisten ruokien välillä on vielä suurempi kuin rikkaissa kehittyneissä maissa. Sen seurauksena kolmella miljardilla ihmisellä ei yksinkertaisesti ole varaa syödä terveellisesti, ja suuret tuloerot edistävät ylipainoisuutta.
Köyhissä maissa täytyy saman kalorimäärän saadakseen maksaa esimerkiksi kananmunista yli kymmenen kertaa enemmän kuin perunasta, riisistä ja muista hiilihydraateista. Rikkaissa maissa hintaero hiilihydraattien eduksi on vain 2,6-kertainen.
Ruuan hinnan lisäksi joissakin maissa lihavuutta suosii kulttuuri. Lapsen pulleus nähdään terveyden ja vaurauden merkkinä, kuten epäterveellisten ruokien syöminenkin. Samoin kaiken ruumiillisen rasituksen välttäminen yhdistetään korkeaan sosiaaliseen asemaan.
lehti 