Kovista puheistaan huolimatta Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus tekee elvyttävää talouspolitiikkaa. Näin toteaa ajatushautomo Uuden talousajattelun keskus (Utak) valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa.
– Finanssipoliittisen elvytyksen kohdennus on kuitenkin ongelmallista, koska se muodostuu keskeisiltä osin veroasteen rakenteellisesta alenemasta, jota ei kompensoitu mitenkään, Utakin toiminnanjohtaja Lauri Holappa kirjoittaa X-palvelussa.
Lausuimme valtiovarainvaliokunnalle budjetista ja julkisen talouden suunnitelmasta. Muutama pointti tässä:
1) Suomen julkisen velkasuhteen kehitys alkoi erota Tanskasta ja Ruotsista 2010-luvun alussa, ei viime vuosina.https://t.co/L65WnJw9VK
— Lauri Holappa (@HolappaLauri) October 24, 2023
Holappa tiivistää, että elvyttävä talouspolitiikkaa saattaa olla perusteltua. Hän perustelee näkemystään sillä, että rakennussektorin syvät ongelmat antavat viitteitä valtiovarainministeriön ennustamaa pahemmasta taantumasta. VM on katsonut Suomen talouden olevan nyt taantumassa, mutta ponnistavan siitä ensi vuonna pois.
Holappa huomauttaa, että Suomen veroaste on alenemassa alimmalle tasolleen sitten 1990-luvun alusta alkaneen tarkastelujakson.
– Hyvä kysymys, onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen mahdollista enää 40 prosentin veroasteella, Holappa pohtii viestiketjussaan.
Suomen kohdalla ei ole perusteltua puhua minkäänlaisesta julkisen talouden rahoituskriisistä.
Utakin lausunnossa nostetaan esiin, että veroasteen oletetun aleneman vuoksi Suomen veroaste on putoamassa selvästi pienemmäksi kuin Tanskassa (vuonna 2021 46,9%), Ruotsissa (42,6%) tai Norjassa (42,2%).
– Mikäli Suomessa pyritään tavoittelemaan näiden maiden julkisen sektorin velkasuhdetta, ei Suomen ole mahdollista siirtyä verrokkimaita selvästi kevyemmän verotuksen maaksi.
Suomen julkisen talouden tila on Utakin mukaan vakaa. Suomen kohdalla ei ole perusteltua puhua minkäänlaisesta julkisen talouden rahoituskriisistä, lausunnossa kirjoitetaan. Julkisen sektorin alijäämä on Holapan mukaan selvästi Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvon sisäpuolella.
Suomen velkasuhde alkoi kasvaa 2010-luvun vaihteessa. Silloin velkaura Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna alkoi kehittyä kielteisesti.
– Tämä kuvaa ennen kaikkea sitä, kuinka olennaista vahva talouskasvu on vakaan velkasuhteen ylläpitämisen kannalta, Utak toteaa.
Utak tiivistää, että hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita. Sinänsä nykyisessä tilanteessa Utak pitää tilannetta myönteisenä.
– Hallituksen finanssipolitiikka on selvästi kevyempää kuin mitä hallituksen omassa tavoitteenasettelussa annetaan ymmärtää.
uutiskirje 
