KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtajan veroesityksille täystyrmäys – ”Yhteisöveron lasku ei vaikuta talouskasvuun, mutta lisää tuloeroja”, sanoo pääekonomisti

Etlan muistio liioittelee yhteisöveron alentamisen hyötyjä, sanoo Sosten pääekonomisti.

Etlan muistio liioittelee yhteisöveron alentamisen hyötyjä, sanoo Sosten pääekonomisti. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen tarkastelee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen esittämiä väitteitä yhteisöveron keventämisen hyödyistä. Yhteisöveron keventäminen on tehoton tapa elvyttää talouskasvua, Kyyrönen kertoo.

Toivo Haimi
9.1.2025 9.49

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan joulukuussa julkaisemassa muistiossa ehdotettiin, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen tulisi laskea yhteisöveroa 20 prosentista 15 prosenttiin talouskasvun elvyttämiseksi. ”Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa”, Etlan muistiossa todetaan.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti Otto Kyyrösen mukaan asia on nimenomaan päinvastoin: ”Tutkimusten mukaan yhteisöveron alentaminen on tehoton tapa elvyttää talouskasvua”, Kyyrönen kirjoittaa blogissaan.

”Etlan muistio on ristiriidassa tutkimuskirjallisuuden kanssa. Hallituksen ei kannata laskea yhteisöveroa, koska Suomen nimellinen yhteisöverokanta on jo nyt alle EU:n keskitason ja uusi veronalennus vain kasvattaisi julkisen talouden alijäämiä ilman toivottuja kasvuvaikutuksia”, Kyyrönen toteaa.

Suomen nimellinen yhteisöverokanta on jo nyt alle EU:n keskitason ja uusi veronalennus vain kasvattaisi julkisen talouden alijäämiä, sanoo Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen.

Suomen nimellinen yhteisöverokanta on jo nyt alle EU:n keskitason ja uusi veronalennus vain kasvattaisi julkisen talouden alijäämiä, sanoo Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen. Kuva: Soste

Kestävätkö väitteet merivettä?

Sosten pääekonomistin mukaan Etlan muistiossa ei ole viittauksia tutkimuksiin, jotka perustelisivat väitettä yhteisöveron alentamisen myönteisistä vaikutuksista.

”Ainut viite yhteisöveron alentamisen väitetyistä kasvuvaikutuksista on Etlan kolumni, jonka [Etlan toimitusjohtaja Aki] Kangasharju kirjoitti maaliskuussa. Kyseisessä kolumnissa viitataan yhteensä seitsemään tutkimusjulkaisuun, joista ei myöskään löydy tukea Etlan muistion väitteelle yhteisöveron alentamisen myönteisistä vaikutuksista”, Kyyrönen toteaa.

Kyyrönen perkaa kirjoituksessaan Etlan käyttämät seitsemän tutkimusta, jotka eivät lopulta hänen mukaansa tue Etlan johtopäätöksiä yhteisöveron alentamisen myönteisistä vaikutuksista.

”Tutkimus ei siis eristä yhteisöveron vaikutuksia monien muiden verojen vaikutuksista, minkä vuoksi siitä ei voi vetää johtopäätöksiä yhteisöveron alentamisen kasvuvaikutuksista”, Otto Kyyrönen kirjoittaa.

Hän jatkaa kertomalla, että aiemmin yritysverotutkimuksessa veronkevennysten oletettiin teoreettisista syistä aiheuttavan myönteisiä dynaamisia vaikutuksia. Viime aikoina on kuitenkin ilmestynyt useita laadukkaita empiirisiä tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat vanhoja teoreettisia oletuksia. Esimerkiksi tutkijat Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka toteavat lokakuussa julkaistussa tekstissään seuraavasti:

”Tutkimusnäytön perusteella yhteisö- ja osinkoverojen alentaminen kaikilta yrityksiltä on tehoton tapa vaikuttaa investointeihin ja kasvuun. Kaikkiin yrityksiin kohdistuvien uudistusten vaikutuksista isoin osa osuu jo ennestään vakavaraisiin yrityksiin, joille veronalennukset eivät usein saa aikaan merkittäviä investointi- tai kasvuvaikutuksia.”

Esimerkiksi yhteisöveron alentaminen kuudella prosenttiyksiköllä vuosina 2012–14 ei lisännyt pienten yritysten investointeja Suomessa.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) sixpack-hallitus laski yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) sixpack-hallitus laski yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Kuva: Jarmo Lintunen

Veroale lisää tuloeroja

Vaikka yhteisöveron alennuksella ei ole selviä vaikutuksia investointeihin tai kasvuun, on sillä vaikutuksia tulonjakoon, Otto Kyyrönen toteaa. Saska Heinon viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan, että mikäli Suomen yhteisöverokantaa muutettaisiin prosenttiyksiköllä, muutoksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin ja 72 prosenttia suurituloisimpaan kymmenykseen.

”Vaikka tulos on aineistorajoitteiden vuoksi todennäköisesti alakanttiin, se kertoo, että yhteisöveron alentaminen hyödyttäisi pääosin suurituloisia ja lisäisi tuloeroja Suomessa”, Kyyrönen kirjoittaa.

Yhteisöveron alentaminen hyödyttäisi pääosin suurituloisia ja lisäisi tuloeroja Suomessa

Kirjoituksensa lopuksi hän toteaa, että hallituksen ei ole järkevää laskea yhteisöveroa.

ILMOITUS
ILMOITUS

”Hallitus tekee vuosina 2024–2025 mittavia sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistuvia heikennyksiä, jotka tulevat sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan lisäämään pienituloisten määrää noin 100 000 henkilöllä. Tässä tilanteessa ei ole oikeudenmukaista toteuttaa suurituloisiin kohdistuvaa veronkevennystä, joka olisi taloudellisesti tehoton, lisäisi tuloeroja ja kasvattaisi julkisia alijäämiä”, Kyyrönen sanoo.

Veroalen sijaan pääekonomisti suosittelee yhteisöverokannan korottamista kahdella prosenttiyksiköllä Norjan ja Tanskan tasolle.

”Veronkorotuksesta syntynyttä vajaan miljardin euron lisätuloa voisi käyttää joko muihin talouskasvua vauhdittaviin toimenpiteisiin tai julkisten alijäämien paikkaamiseen. Tämä hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, ei vain suurituloisia”, Otto Kyyrönen toteaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliitto juhli huhtikuussa vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa.

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

Petteri Orpo.

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

Pandemian päätyttyä ihmisten toistensa kanssa viettämä aika ei palautunut ennalleen vaan jatkoi laskua.

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

Reilu enemmistö suomalaisita purkaisi pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamia leikkauksia.

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

Uusimmat

Vasemmistoliitto juhli huhtikuussa vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa.

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

Olivier Norekin romaani talvisodasta järisyttää kerronnallaan.

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomi puolusti Montenegron kumoon

30.08.2025

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

30.08.2025

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

30.08.2025

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

30.08.2025

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

29.08.2025

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään