Viime viikolla uutisoitiin laajasti Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimpiin mittauksiin viitaten, että metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Tämä on historiallista ja katastrofaalista, vaikkei kenellekään asioita seuranneelle kovin yllättävää.
Samaan aikaan moni hieraisi silmiään: miten niin metsä voi olla päästön lähde?
Tärkein syy on, että metsiä hakataan liikaa.
Ihmetys oli aiheellinen, sillä ei puusto tietysti olekaan. Metsämaan käyttö on. Jos metsää ei kaadeta, on se vanhanakin keskimäärin hiilinielu, kuten haastattelemani Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski kertoi. Se ei vain enää riitä kattamaan metsän maaperän päästöjä.
Toisin sanoen metsien käyttö on kokonaisuutena täysin kestämätöntä. Tärkein syy on, että metsiä hakataan liikaa. Lisäksi metsien kasvu on hidastunut kaikissa niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Syy on vielä hämärän peitossa, mutta Liski arvioi sen liittyvän ilmastoon.
Haastattelin samaan juttuun useita muitakin metsiä eri näkökulmasta tarkastelevia tutkijoita taloustieteilijöistä biologeihin. Halusin selvittää, miten metsiä olisi mahdollista käyttää kestävästi. Ei nimittäin ole realistista eikä tavoiteltavaakaan, ettei niitä käytetä lainkaan. Kysymys on siitä, millaisia metsiä, mihin ja miten paljon.
Suojelu on vain yksi osa kokonaispakettia.
Kaikkein utopistisin on kuitenkin ajatus, ettei hiilitaseesta – tai luonnon monimuotoisuudesta, jolle Suomessa metsäteollisuus on kiistatta ollut suurin uhka, tai vesistöjen tummenemisesta – tarvitsisi välittää. Kaikki elämä rakentuu ekosysteemipalveluille, joita metsät ja muu luonto tarjoavat. Jos nuo systeemit romahtavat, mistä on maailmanlaajuisesti useita huolestuttavia viitteitä, olemme pahemmassa kuin pulassa.
Silloin huoli siitä, joutuuko Suomen valtio maksamaan miljardikorvauksia ilmastovelvoitteidensa rikkomisesta eli käytännössä ostamaan kiintiöitä muilta mailta, on pienin huolistamme – ja aivan pieni huoli ei tämän mittaluokan tulonsiirtokaan veronmaksajilta metsäteollisuudelle ole. (Vertailun vuoksi, Suomen valtion vuosibudjetti on noin 88 miljardia euroa.)
Metsien järjettömälle käytölle on useita järkeviä, mahdollisia ja kaikin puolin kohtuullisia vaihtoehtoja. Haastattelemani tutkijat esittivät siihen useita erityyppisiä keinoja. Laajempi suojelu on vain yksi osa kokonaispakettia.
Ei se ole kuin poliittisesta tahdosta kiinni.
uutiskirje 