Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Mai Kivelä on huolissaan Suomen päästötilanteesta. Hän kuitenkin toistaa aiempaa viestiään siitä, että tarjolla olisi keinoja tilanteen korjaamiseen.
Luonnonvarakeskuksen hiljattaisten ennakkotietojen mukaan metsämaan nielu on muuttunut päästölähteeksi. Puuston muodostama hiilinielu ei riitä enää kattamaan metsien maaperän päästöjä.
Kivelä toteaa tämän olevan hälyttävää, koska metsämaat ovat Suomen merkittävin hiilinielu. Hän muistutti blogissaanjoulukuussa, että viimeisessä ilmastovuosikertomuksessa metsämaan hiilinielun oli arvioitu kasvaneen, ja maankäyttösektorin kokonaisuudessaan palanneen pieneksi nettonieluksi vuonna 2023. Nyt saatujen ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori oli sittenkin päästölähde, myös vuonna 2023.
”Työkalut metsien tilanteen korjaamiseksi ovat olemassa! ”
– Metsämaiden muuttuminen nettopäästöksi on todella huolestuttavaa, Kivelä sanoo nyt.
– Metsissä on maankäyttösektorin suurin hiilinielupotentiaali. Hallituksen toimimattomuutta ei voi hyväksyä, vaan on nopeasti alettava toimiin metsien hiilinielun elvyttämiseksi! Keinot ovat olemassa, vain tahtotila puuttuu.
Isot hakkuut
Kivelä muistuttaa siitä, että maankäyttösektorin muutosta nettonielusta päästöksi selittävät erityisesti liian korkeat hakkuut sekä puuston hidastunut kasvu. Myös turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt sekä kivennäismaametsien maaperänielun hiipuminen selittävät muutosta.
– Olen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta koonnut kymmenen tehokkainta keinoa metsäsektorin kestävöittämiseksi. Keskeisimpiä keinoja ovat yksinkertaisesti hakkuiden vähentäminen ja kaikkien valtion vanhojen metsien suojeleminen, sekä yksityismetsien suojelun tukeminen, Kivelä sanoo.
Keinot ovat luettavissa Kivelän blogitekstistä.
Tarvitaan uusia lakeja
Kivelä arvioi, että nyt on tarvetta metsälain päivittämiselle ja kokonaan uuden luontolain säätämiselle. Hänen mukaansa nykylait eivät johda luontokadon pysähtymiseen. Siksi tarvitaan velvoittavia lakeja, joilla turvata ekosysteemejä ja kääntää uhanalaistumiskehityksen suunta.
– On olemassa myös liuta taloudellisia ohjauskeinoja, joilla kannustaa hiilinielun vahvistamiseen ja parempaan maankäyttöön, sekä ohjata pois metsien tehottomasta ja päästöintensiivisestä talouskäytöstä, Kivelä sanoo.
Hän haastaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtamaa oikeistohallitusta tarttumaan toimeen.
– Työkalut metsien tilanteen korjaamiseksi ovat olemassa! Aikooko hallitus siis toimia ilmastolain mukaisesti?, Kivelä kysyy.
– Vai ovatko hallituksen ilmastositoumukset täyttä sumuttamista? Olisi korkea aika näyttää, että tahtotilaa suojella ilmastoa ja ympäristöä löytyy. Nielun menettäminen tulee lopulta myös yhteiskunnalle kalliiksi.
uutiskirje 
